Pekka Haaviston toiminta al-Holin leiriä koskevassa asiassa

Artikkeli käsittelee ulkoministeri Pekka Haaviston toimien laillisuuden arvioimista asiassa, joka koski Haaviston pyrkimystä siirtää ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen toiseen tehtävään ministeriössä. Perustuslakivaliokunta arvioi siirtosuunnitelman oikeudellisuutta joulukuun 2019 ja joulukuun 2020 välisenä aikana.

Loppuvuodesta 2019 uutisotsikoihin nousi ulkoministeriön suunnitelma al-Holin pakolaisleirin Isis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten kotiuttamisesta. Kymmenen kansanedustajaa teki 19. joulukuuta 2019 perustuslakivaliokunnalle muistutuksen eli selvityspyynnön ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimien laillisuudesta. Kyse oli Haaviston toimista, jotka liittyivät Syyriassa sijaitsevalla al-Holin leirillä olleiden suomalaisten ja Suomesta sinne kulkeutuneiden lasten ja naisten kotiuttamishankkeeseen.

Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Haaviston menettelyä oli kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana.

Tapahtumainkulkua

Haavisto kertoi 2. elokuuta 2019 Suomen viestittäneen kurdeille, että al-Holin pakolaisleirin Syyriassa olevilla Suomen kansalaisilla on oikeus palata kotimaahansa. Hänen mukaansa tarvittavat matkustusasiakirjat voidaan kirjoittaa esimerkiksi 300 kilometrin päässä al-Holin leiriltä Irakin Erbilissä, mikäli leirillä olevat Suomen kansalaiset onnistuvat pääsemään sinne. Kotimatkansa he maksaisivat sen jälkeen itse.

Ilta-Sanomien mukaan ”Operaatio Korpi” oli ulkoministeriön salainen suunnitelma, jonka tarkoituksena oli syksyllä 2019 kotiuttaa al-Holin pakolaisleirillä olevat Isis-taistelijoiden puolisoiden suomalaislapset Suomeen ilman äitejään. Ilta-Sanomien mukaan ulkoministeri Haavisto yritti taivutella ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista kotiuttamaan Isis-lapset ulkoministeriön kustannuksella ja vaati Tuomista tekemään päätöksen omissa nimissään, johon Tuominen ilmoitti, ettei vastuullisena yksittäisenä virkamiehenä voi toteuttaa lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa operaatiota. Tuominen itse ei väitettyä tapahtumankulkua vahvistanut. Haaviston mukaan tällaista suunnitelmaa ei ole ollut ja siirto oli tehtävien normaalia kiertoa. Haaviston mukaan ulkoministeriö on toiminut asiassa oikeuskanslerin lokakuussa antaman päätöksen pohjalta. Sen mukaan hallituksen on pyrittävä kansainvälisen oikeuden ja konsulipalvelulain mukaisesti kotiuttamaan ainakin lapset. Ulkoasiainvaliokunnan enemmistön mukaan Haaviston selvitys oli riittävä, tosin puheenjohtaja Mika Niikon mukaan selitys ei ollut aukoton. Haaviston väitetystä toiminnasta tehtiin useita kanteluita ja rikosilmoitus virkavelvollisuuden rikkomisesta. Myöhemmin Haavisto ilmoitti, että Tuominen saa jatkaa tehtävässä.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Jukka Parikka kertoi 8. joulukuuta 2019, että ulkoministeriön henkilöstön luottamus ulkoministeri Haavistoon oli horjunut pahasti. Hän ei muistanut vuodesta 1985 alkaneen virkauransa aikana kenenkään toisen ministerin saaneen osakseen yhtä laajaa epäluottamusta ministeriön sisällä. Tämä liittyi ministeriön sisällä erimielisyyksiin siitä, kuinka suomalaisten avustamisesta al-Holin pakolaisleirillä pitäisi päättää. Pasi Tuominen arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa Haaviston johtamistapaa ja sanoi, että ministeriössä on pelon ilmapiiri.

Kotiutussuunnitelmista ei oltu tehty julkista poliittista päätöstä, mutta toimintalinja käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta Haaviston suullisen esityksen perusteella. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vahvisti 12. joulukuuta 2019, että suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkavalle viikolle.

Poliisi ilmoitti 21. joulukuuta 2019, että kaksi suomalaislasta oli tuotu Suomeen al-Holin leiriltä.

Oppositiopuolueiden välikysymys

Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta 2019 välikysymyksen al-Holin kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ulkoministeri Haaviston toiminnasta. Täysistunnossa 18. joulukuuta 2019 Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–79. Haaviston toiminnan laillisuutta tutkittiin perustuslakivaliokunnassa.

Käsittely perustuslakivaliokunnassa

Haaviston toimia alettiin tutkia perustuslakivaliokunnassa kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Muistutuksen allekirjoitti viisi perussuomalaista, neljä kokoomuslaista ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja, jotka pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi muistuksessa pyrittiin selvittämään, oliko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon.

Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen. Perustuslakivaliokunta kuuli 14. tammikuuta 2020 Haavistoa ja Tuomista kumpaakin erikseen yli kaksi tuntia. Kertomuksissa oli ristiriitaisuuksia ja valiokunta päätti pyytää lisäselvityksiä ulkoministeriöstä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti 19. helmikuuta 2020 pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa siitä, oliko Haaviston tarkoitus päästä eroon eri mieltä olleesta virkamiehestä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin. Helsingin Sanomat uutisoi 8. heinäkuuta 2020, että Keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Esitutkinnan aineisto on toimitettu perustuslakivaliokunnalle, ja eduskunta päättää syyttämisestä valtakunnanoikeudessa sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut asiassa mietinnön.

Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Valiokunnan mukaan perustuslain ministerisyytteen nostamiselle asetettu korotettu syyksiluettavuusvaatimus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta, mikä ei asiassa täyty. Haaviston menettelyä on kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Vihreät tekivät mietintöön vastalauseen. Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat asiasta erimielisiä.

Rydmanin ja Vestmanin kaksoisroolit

Perustuslakivaliokunnan jäsenistä Wille Rydman ja Heikki Vestman toimivat kaksoisroolissa: he olivat sekä Haavistoa vastaan tehdyn muistutuksen allekirjoittajia että saman aikaan perustuslakivaliokunnan jäseniä. Rydmanin ja Vestmannin toiminta ei ollut lainvastaista, eivätkä he olleet esteellisiä ratkaisemaan tapausta pertustuslakivaliokunnassa. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan mahdollisuus tällaiseen kaksoisrooliin pitäisi kuitenkin tulevaisuudessa estää perustuslakia muuttamalla.

Iltalehden mielipidekyselyt

Iltalehden 11.–13. joulukuuta 2019 teettämässä kyselyssä 53 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä oli sitä mieltä, että Haavisto toimi väärin yrittäessään edistää al-Holin lasten tuomista Suomeen ilman hallituksen poliittista päätöstä ja jättämällä kertomatta asioita muille poliittisille toimijoille ja julkisuuteen. 32 prosenttia oli sitä mieltä, että Haavisto toimi oikein yrittäessään hoitaa vaikeaa ja poliittisesti tulenarkaa tilannetta lasten oikeuksia ajatellen, vaikka käyttikin poikkeuksellisia menetelmiä.

Perustuslakivaliokunnan mietinnön julkistamisen jälkeen Iltalehden tekemässä kyselyssä 50 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Haaviston pitäisi erota tehtävästään, 35 prosentin mielestä Haavistolla ei ollut syytä erota ja loput 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyn virhemarginaali oli noin 2,7 prosenttia suuntaansa.

Aiheesta muualla

• Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 26/2020 vp