Al-Holin pakolaisleiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
al-Holin pakolaisleiri
Al-Holin pakolaisleiri vuonna 2019.
Al-Holin pakolaisleiri vuonna 2019.

al-Holin pakolaisleiri

Koordinaatit: 36°22′31.8″N, 41°08′54.6″E

Valtio Syyrian lippu Syyria
Itsehallintoalue Rojava
Väkiluku (2022) noin 55 000


















Al-Holin pakolaisleiri on Syyrian koillisosassa Rojavan itsehallintoalueella al-Holin kaupungin alueella sijaitseva pakolaisleiri. Leiriä hallinnoivat kurdien ja arabien SDF-joukot sekä kurdipoliisi.[1]

Kesäkuussa 2022 leirillä eli noin 55 000 ihmistä. Heistä suurin osa on irakilaisia ja syyrialaisia naisia ja lapsia. Leiri perustettiin jo vuonna 1991, mutta suurin osa nykyisistä asukkaista siirrettiin sinne, kun Isis-jihadistijärjestö kukistettiin maaliskuussa 2019. Ulkomaalaisten asukkaiden joukossa on paljon Isis-jihadistien perheenjäseniä, ja leirillä on paljon muitakin Isisin kannattajia. Suomen kansalaisia leirillä on noin 30, joista osa on etnisiä suomalaisia, osa ulkomaalaistaustaisia. Jotkin maat ovat hakeneet leiriltä omia kansalaisiaan takaisin kotimaahansa, myös Suomi.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Holin leiri perustettiin ensimmäisen kerran Persianlahden sodan seurauksena vuonna 1991.[2] Tuolloin irakilaisia pakeni rajan yli Syyriaan, ja YK:n pakolaisjärjestö majoitti 15 000 ihmistä telttoihin al-Holin leirille.[3] Kymmenkunta vuotta myöhemmin Irakissa käytiin toinen sota, ja leirille vaelsi jälleen pakolaisia.[3] Vuonna 2010 YK sulki leirin kokonaan.[3] Muutaman vuoden kuluttua se avattiin uudelleen.[3]

Vuodesta 2016 alkaen leirillä asui noin 10 000 irakilaista ja syyrialaista pakolaista, jotka olivat paenneet Isis-jihadistijärjestöä.[4]

Vuoden 2019 maaliskuussa kurdien ja arabien SDF-joukot Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan tuella kukistivat Isisin viimeisen linnakkeen Baghuzissa.[5] SDF passitti vihollisen miehet vankiloihin, ja naiset ja lapset lähetettiin al-Holin kaltaisille leireille.[6] Baghuzin taistelun jälkeen al-Holin leirille tuotiin 64 000 naista ja lasta, joista suurimmalla osalla oli yhteyksiä Isisiin.[4] Jotkut naiset olivat todellisuudessa Isisin taistelijoita.[6] Heinäkuussa 2019 al-Holin leiriläisistä noin 20 000 oli kiihkeitä Isisin kannattajia.[6]

Alkuvuodesta 2019 leirille tuotuihin kuului noin 12 000 "ulkomaalaista" – 3 000 naista ja 9 000 lasta, joita varten perustettiin muusta leiristä erotettu osa, annex.[3]

Al-Hol on suurin niistä leireistä, joihin Isisin taistelijoiden perheenjäseniä on asutettu.[7] Kesällä 2019 al-Holin leirille oli koottu yli 70 000 ihmistä.[2] Muita leirejä ovat Ain Issa ja al-Roj.[8] Al-Roj on Syyrian koilliskulmassa Turkin ja Irakin rajojen tuntumassa sijaitseva parin tuhannen asukkaan telttaleiri, jonne on siirretty vähemmän radikaaleina pidettyjä naisia lapsineen.[9]

Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan lokakuussa 2019 SDF siirsi miehiään al-Holin leiriltä rintamalle ja avustusjärjestöt kuten Lääkärit ilman rajoja vetivät väkeään pois turvallisuussyistä.[1] Joulukuun 2019 lopussa Kansainvälinen Punainen Risti oli ainoa al-Holissa toimiva avustusjärjestö.[10]

Vuoden 2019 alussa al-Holissa eli noin 10 000 ihmistä, mutta määrä nousi yli 73 000 ihmiseen toukokuuhun 2019 mennessä.[11] Kesäkuussa 2019 asukkaita oli 70 097.[12] Joulukuun 2019 alussa leirillä eli noin 71 600 ihmistä.[10] Tammikuussa 2020 asukkaita oli noin 68 000.[13] Kesäkuussa 2020 Al-Holissa eli 65 406 ihmistä.[14] Tammikuussa 2021 asukkaita oli 62 000.[15] Kesäkuussa 2022 asukkaita oli 55 000.[16] Joulukuussa 2023 leirillä oli yli 46 000 ihmistä[17]. Maaliskuussa 2024 asukkaita oli 43 000[18]. Joulukuussa 2024 asukkaita oli OHCHR:n mukaan 46 000[19].

Olosuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset elävät al-Holissa vankileirin kaltaisissa oloissa.[20] Leirissä asutaan teltoissa, ja leirin olosuhteita on kuvattu kurjiksi ja alkeellisiksi.[21]

Vuonna 2019 Human Rights Watch havainnoi leirillä ylivuotavia käymälöitä; jätevettä, joka valui risaisiin telttoihin; asukkaita juomassa pesuvettä matoja kuhisevista säiliöistä; näivettyneitä raajoja ja turvonneita vatsoja pienillä lapsilla, jotka penkoivat haisevia roskasäiliöitä[8]. Monilla nähtiin leishmaniaasin aiheuttamia iho-oireita[8]. Puutetta on ollut puhtaasta vedestä ja terveydenhuoltopalveluista[22]. Pahin tilanne oli ulkomaalaisille tarkoitetussa Annex-osassa[8].

Vuonna 2019 leirin asukkaista kuoli 517, yleisimmin aliravitsemukseen, terveydenhuollon heikkoon tasoon sekä hypotermiaan.[13] Kuolleista lapsia oli 371.[23]

Al-Holin leirin vieressä sijaitsee Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) sairaala[24]. Punaisen ristin sairaalan työntekijöinä on myös suomalaisia[25].

Leiriä hallinnoivan kurdien SDF:n edustajat kuvailevat leiriä ”aikapommiksi”[4][7] ja ”Isisin koulutuslaitokseksi”.[7][26] Yhdysvaltain Syyriassa toimivat sotilasjoukot ja useat tutkimuslaitokset ovat varoittaneet, että al-Holin leiri on uusien terroristien hautomo.[20] Isisin-vastaisen liittouman komentajan mukaan pakolaisleireillä tapahtuva radikalisoituminen on suurin pitkän ajan strateginen riski Isisin-vastaisessa kamppailussa.[7]

YK ja Lääkärit ilman rajoja ovat raportoineet leirin turvallisuustilanteen alkaneen heikentyä vuoden 2021 alusta lähtien[15][27]. Ennen tammikuuta 2021 leirillä oli tapahtunut useita pakoyrityksiä ja aseellisia hyökkäyksiä joko leirin vartijoita tai avustusjärjestöjen työntekijöitä vastaan[15]. Tammikuussa 2021 leirillä tehtiin 12 murhaa[15]. Helmikuussa 2021 sattuneessa tulipalossa kuoli ainakin seitsemän ja loukkaantui noin 30 ihmistä[27]. Samalla viikolla Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) työntekijä tapettiin[27]. Vuoden 2021 alusta maaliskuuhun mennessä yli 40 ihmistä oli tapettu[28].

Kurdijohtoisen SDF-armeijan joukot ovat yrittäneet saada tilannetta haltuunsa 5000:n sotilaan operaatiolla maaliskuun 2021 lopussa[29]. Huhtikuussa kurdihallinto otti kiinni toistasataa Isisin jäseniksi epäiltyä, joiden sanottiin soluttautuneen leirille siviileinä esiintymällä[30].

Kesäkuussa 2022 kerrottiin, että leirillä oli hiljattain tehty kolme murhaa ja leirin hallinta näytti ainakin osittain siirtyneen vartijoilta sen asukkaille[16].

Sekä Syyrian kurdien autonominen hallinto että Yhdysvallat ovat kehottaneet muita maita ottamaan vastaan omat kansalaisensa al-Holista[31]. Palautuksia ovat vaatineet myös Human Rights Watch[32], Pelastakaa Lapset[11], UNICEF[33] ja YK:n tutkijat[34].

Suomen ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner on kuitenkin sanonut, että tosiasiassa kurdihallinto ei ole halunnut pitää kiirettä ulkomaalaisten kotiuttamisen kanssa, vaan neuvottelut ovat venyneet pitkiksi. Hänen mukaansa leirin länsimaalaiset asukkaat ovat kurdeille vipu, joka tuo heille "huomiota ja diplomaattisia yhteyksiä".[35]

Asukkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukkaista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia.[2] Suurin osa heistä on syyrialaisia ja irakilaisia, mutta leirillä elää myös useiden muiden maiden kansalaisia[13]. Maaliskuussa 2021 al-Holissa elävistä noin 30 000 oli Irakista, 21 000 Syyriasta ja 8 500 muista maista[36]. Leirillä on asunut 55:n maan kansalaisia[37].

Ulkomaalaiset asukkaat ovat pääasiassa Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.[21] Heidät on asutettu leirin eristettyyn lisäosaan[3].

Al-Rojin leirille on siirretty vähemmän radikaaleina pidettyjä naisia lapsineen[9]. Ainakin osa leirin suomalaisista on siirretty Roj'n leiriin, jossa turvallisuustilanne on parempi[29].

Suomalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirin ulkomaalaisten joukossa on ollut 11 suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan.[38][21] Useat heistä matkustivat Syyriaan vuosina 2012–2013, ennen kuin Isis oli vallannut alueen.[20] Kaikki leirin naiset eivät ole syntyperäisiä suomalaisia, mutta heillä kaikilla on Suomen kansalaisuus.[20][39] Lapset ovat iältään 1–13-vuotiaita[40]. Suurin osa heistä on alle 6-vuotiaita.[20] Osa lapsista päätyi Syyriaan vanhempiensa mukana Suomesta, mutta useimmat heistä ovat syntyneet Syyriassa.[20] Kaikilla al-Holin leirillä olevilla lapsilla ei ole virallisia asiakirjoja, tai ne ovat hävinneet. Osa lapsista on syntynyt Isisin alueella, eikä heillä ole mitään virallisia papereita.[41] Lain mukaan lapsi on Suomen kansalainen, jos toinen hänen vanhemmistaan on Suomen kansalainen.[42]

Osa naisista olisi halukkaita tulemaan Suomeen, kun taas osa haluaa jäädä Syyriaan odottamaan Isisin kalifaatin uutta nousua.[43][44]

Suomen kansalaisten noutamisesta leiriltä Suomeen on keskusteltu Suomessa vuoden 2019 aikana. Suojelupoliisi pitää Isis-naisia lähtökohtaisesti uhkana kansalliselle turvallisuudelle.[21][45][46] Jotkut kansanedustajat ovat sanoneet, että yhtäkään äitiä ei pitäisi tuoda Suomeen, kun taas toisten mukaan lapsen etu on aina ensisijainen.[47] Joulukuussa 2019 oppositio jätti hallituksen toiminnasta välikysymyksen,[48] mutta ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–79.[49]

Lasten palautusta on perusteltu Suomen perustuslailla, kansainvälisellä oikeudella ja Suomen ratifioimalla Lapsen oikeuksien sopimuksella.[20][1] Suomen perustuslain 2. luvun 9 § mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus palata Suomeen[50]. Konsulipalvelulain 3. luvun 12 § mukaan Suomen edustuston tulee avustaa hädänalaisessa asemassa olevaa muun muassa kotiuttamisen järjestämiseksi[51].

YK:n lapsen oikeuksien komitea totesi lokakuussa 2022, että Suomen epäonnistuminen suomalaislasten kotiuttamisessa loukkasi lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja rikkoi lasten oikeuksia[52]. Lapset joutuivat olemaan hengenvaarallisissa oloissa vuosien ajan, mikä rikkoi heidän oikeuttaan elämään ja oikeuttaan olla vapaa epäinhimillisestä tai ihmisarvoa alentavasta kohtelusta[52]. Loukkaukset koskevat lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 6. artiklan 1. kohtaa, joka liittyy lapsen oikeuteen elämään, ja 37. artiklan a alakohtaa, joka liittyy muun muassa kidutuksen tai halventavan kohtelun kieltämiseen[53]. Komitean päätös koski kuutta lasta, joista kolme on päässyt äitiensä kanssa Suomeen ja kolme 5–6-vuotiasta on edelleen leirillä lokakuussa 2022[52]. Suomi on velvollinen myöntämään uhreille asianmukaisen hyvityksen ja estämään vastaavien loukkausten tapahtumisen tulevaisuudessa[53].

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi, että oikeudellisesta näkökulmasta Suomen tulee avustaa lapsia ja tuoda heidät Suomeen huoltajineen. Sen jälkeen sosiaaliviranomaisten ja poliisin täytyy ryhtyä toimeen. Äidit täytyy haastatella ja heidän tulee joutua poliisitutkintaan, mikäli he ovat johonkin syyllistyneet.[54]

Marinin hallitus päätti pyrkiä kotiuttamaan leirin suomalaiset lapset Suomeen mahdollisimman pian joulukuussa 2019.[55] Leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät kuitenkaan suostu hajottamaan perheitä,[56] eikä sille ole perusteita Suomen lainsäädännössäkään.[41] Perheiden äidit vastustavat ajatusta.[57] Suomen Psykologiliiton mukaan lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä.[58]

Suomeen palanneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuuhun 2024 mennessä Suomi on evakuoinut leiriltä 26 lasta[59].

  • Suomen viranomaiset käynnistivät operaation kahden suomalaisen alle 7-vuotiaan orpolapsen evakuoimiseksi al-Holin leiriltä.[47] Joulukuussa 2019 leiriltä tuotiin kaksi lasta.[60][61] Lasten turvallisuuden ja yksityisyyden suojan säilyttämiseksi heistä ei annettu tunnistettavia tietoja julkisuuteen eikä Suomen ulkoministeriö edes vahvistanut, olivatko kyseessä ne kaksi orpolasta, joista aiemmin oli uutisoitu.[61]
  • Touko–kesäkuun vaihteessa vuonna 2020 leiriltä saapui kolme perhettä Suomeen Turkin kautta: kolme naista, joilla on ollut tiiviit suhteet ISIS:iin ja yhdeksän alle 10-vuotiasta lasta.[62] Naiset olivat paenneet leiriltä omin päin Turkkiin[63]. Perheet tulivat Turkista Suomeen reittilennolla, jonka kuluista he vastasivat itse[64]. Naiset ovat Suojelupoliisin tarkkailussa, ja he tulevat poliisin mukaan jatkamaan terroristista toimintaa.[62] Leirille jäi tuolloin noin 20 lasta, joilla on Suomen kansalaisuus ja alle kymmenen äitiä.[62] Ulkoministeriö pyrki tuolloin tuomaan loputkin lapset Suomeen.[62] Kesäkuussa 2020 koronapandemian aikana palautuksia ei tehty[63].
  • Elokuun alussa 2020 al-Holin leiriltä palasi suomalainen äiti ja ainakin kaksi lasta[64]. Nainen oli paennut leiriltä omin päin Turkkiin[64]. Kuljetuksen Suomeen maksoi hän itse[64]. Hän tai joku kolmesta ennen elokuuta palanneesta naisesta on ollut naimisissa tunnetun jihadistin Nero Saraivan kanssa.[65]
  • Joulukuussa 2020 Suomeen tuotiin kaksi aikuista naista ja heidän kuusi lastaan.[66] Toinen naisista on Suomen somali.[66] Naiset olivat muuttaneet Syyrian konfliktialueelle vuosina 2013–2014 ja asuneet Isisin kalifaatissa sen kukistumisen aikaan. Heidät oli siirretty al-Holista ensin läheiselle al-Roj’n leirille ja sitten Qamishlin kaupunkiin, josta ulkoministeriön edustajat hakivat heidät Suomeen Saksan kanssa järjestetyssä yhteisoperaatiossa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ulkoministeriö kotiutti Syyriasta äitejä. Suojelupoliisin mukaan al-Holin leiriltä tulleet naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkaa. Ulkoministeriön mukaan leirillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen. Lasten mukana kotiutettiin myös heidän äitinsä, koska kurdihallinto ei anna erottaa lapsia vanhemmistaan.[67][68]
    • Yksi joulukuussa palanneista naisista on kirjoittanut ISIS:iä tukevissa Twitter-viesteissään Isisin ideologiaa ja äärimmäistä väkivaltaa tukevia kommentteja. Hän esimerkiksi kertoi olevansa iloinen amerikkalaisen toimittajan James Foleyn julkisesta mestauksesta. Hänen Twitter-tilinsä nimen, Umm Irhab, voi kääntää suomeksi esimerkiksi muotoon 'Terrorismin äiti'. Tiliä on käytetty esimerkkinä siitä, kuinka myös naiset olivat aktiivisesti tukemassa ISIS:iä ja sen aatetta.[65]
    • Toinen palanneista naisista on nimeltään Sanna. Sannalla on neljä lasta, joista yksi oli aviossa jo 13-vuotiaana. Leirillä tehdyn haastattelun mukaan Sanna ei usko, että ISIS on harjoittanut äärimmäistä väkivaltaa. Hän kertoi haastattelussa, että jos ISIS:n toiminta on ollut šaria-lain mukaista, hän ei näe asiassa ongelmaa. Helsingin Sanomat kuitenkin huomautti, etteivät naiset ole kyenneet puhumaan leirillä vapaasti, vaan Isisiä arvostelevista lausunnoista on saattanut seurata jopa kuolemanrangaistus.[65]
  • Heinäkuussa 2021 Suomi kotiutti al-Rojin leiriltä äidin ja kaksi alle kouluikäistä lasta.[9] Nainen oli ollut lapsineen al-Holin leirillä, mistä heidät siirrettiin Rojin leiriin vuonna 2020[69]. Kurdiviranomaiset luovuttivat naisen ja lapset Suomen ulkoministeriön erityisedustajalle Qamishlissa Pohjois-Syyriassa[69]. He olivat viettäneet vankileireillä 2,5 vuotta[69]. Ulkoministeriön edustajan mukaan kaikki suomalaiset pyritään kotiuttamaan niin pian kuin mahdollista[69].
  • Joulukuussa 2021 Ulkoministeriö kotiutti Suomeen äidin ja neljän lapsen perheen, joka oli aiemmin ollut al-Holin leirillä. Yksi lapsista on täysi-ikäinen, nuorin on alle viisivuotias. Perhe kotiutettiin Turkin kautta reittilennolla. Perhe oli ollut Syyriassa useita vuosia ja leireillä yhteensä kolme vuotta.[70][71]

Maaliskuuhun 2021 mennessä kotiuttaminen oli maksanut Suomen viranomaisille noin 395 000 euroa. Tästä summasta noin 199 000 euroa oli viranomaisten matkakuluja, sisältäen matkaliput, majoituskulut ja päivärahat. Kuljetusvälineiden vuokrien osuus oli noin 118 000 euroa. Jokaiselta avustettavalta on peritty hänen omat matkakulunsa ja matkustusasiakirjojen hinta. Viranomaistoiminnan välillisiä kustannuksia, kuten viranomaisten matka- ja majoituskuluja tai turvallisuusjärjestelyjen kuluja ei peritä kansalaisilta.[28]

Palanneiden kuulemiset alkoivat 2020 kesän alussa ja olivat edelleen elokuun alussa 2020 kesken. Elokuun 2020 alkuun mennessä al-Holista palaavista ei ole aloitettu yhtään esitutkintaa eikä heihin ole kohdistettu pakkokeinoja.[64] Palanneista lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitus.[66] Lapsia ei ole otettu huostaan syyskuun 2023 mennessä.[72]

Keskusrikospoliisilla oli toukokuussa 2021 käynnissä leirin suomalaisia naisia koskeva esiselvitys terrorismirikoksista, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja ihmiskaupasta[73]. Kyse ei ole rikostutkinnasta, vaan KRP vasta selvitti, oliko sillä syytä epäillä, että naiset olisivat syyllistyneet näihin rikoksiin Isisin kalifaatin alueella[73]. Palanneita ei ole tutkittu terrorismista 4. toukokuuta 2021 mennessä[73]. Keskusrikospoliisi on käynnistänyt palanneista kaksi tutkintaa ihmiskaupasta[73]. Tutkinnoissa on selvitetty, ovatko naiset vieneet lapsia Syyriaan tietoisina siitä, että alue on terroristisen järjestön hallinnassa[73]. Yksi ihmiskauppatutkinnoista on lopetettu[73]. Toisen tapauksen tutkinta oli edelleen kesken syyskuussa 2023.[72] Seitsemän muun naisen kohdalla esiselvitykset eivät ole johtaneet esitutkintaan.[72]

Keskusrikospoliisi epäilee yhtä naisista törkeästä ihmiskaupasta, joka olisi kohdistunut hänen omiin lapsiinsa[74]. Epäilty on noin 40-vuotias pääkaupunkiseudulla asunut nainen, joka vei vuonna 2014 useita alaikäisiä lapsiaan mukanaan Syyriaan[74]. Nainen ja kaksi hänen lapsistaan ovat sittemmin palanneet Suomeen.[74] Epäillyn rikoksen uhrit ovat tällä hetkellä täysi-ikäisiä.[74] Nainen palasi yhden lapsensa kanssa Suomeen loppuvuodesta 2021, kun suomalaisviranomaiset kotiuttivat naisia ja lapsia Koillis-Syyrian al-Holin leiriltä.[75]

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo mukaan KRP tutkii myös toista vastaavaa tapausta.[76]

Monet Isis-naiset kieltäytyivät palattuaan puhumasta poliisille. Kaikki heistä eivät ole vielä vuoden 2023 syyskuuhun mennessä puhuneet poliisille. Koska tutkinta on vasta esiselvitysvaiheessa, poliisi ei ole voinut pakottaa henkilöitä kuultavaksi, eikä myöskään ole voinut käyttää pakkokeinoja kuten puhelinkuuntelua.[72]

Leirille jääneet suomalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirin johdolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, montako suomalaista leirillä on[16]. Ulkoministeriön mukaan Pohjois-Syyriassa on kesäkuussa 2022 vielä kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa on lapsia[16]. Tilanne oli sama maaliskuussa 2024[77]. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan leirille jääneet ovat käytännössä kieltäytyneet yhteistyöstä ja yhteydenpidosta Suomen viranomaisten kanssa[72]. Tannerin mukaan kaikki, jotka ovat olleet yhteistyöhaluisia, on kotiutettu[52]. Tannerin mukaan viimeisiä suomalaisia ei tällä hetkellä pystytä kotiuttamaan, Suomesta riippumattomista syistä[16]. Elleivät al-Holissa olevat suomalaiset halua apua Suomen viranomaisilta, lain mukaan käytettävissä ei ole pakkokeinoja[16]. Lapsia ei esimerkiksi voida erottaa vanhemmistaan[16]. Suomen ulkoministeriön erityisedustajan mukaan kaikkia suomalaisia ei todennäköisesti voida kotiuttaa[78]. Suomi kuitenkin jatkaa yrityksiään ja loputkin kotiutetaan, jos mahdollisuus siihen tulee[52].

Palautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa Kansalaisia Syyrian leireillä Syyriasta kotimaahan palautettuja tai palanneita
Belgia n. 30 lasta[79] 6 naista ja 10 lasta (7/21)[79]
Hollanti ainakin 12 (9/2023)[72]
Irak 7500 palautettua maaliskuuhun 2024 mennessä.[80]

622 maaliskuussa 2024.[80]

Norja 4 naista ja 4 lasta[81] 5 orpolasta[82]1 nainen ja 2 lasta (tammikuu 2020)[83]
Suomi Kymmenkunta[52], ainakin kaksi aikuista lapsineen (syyskuu 2023)[72]
  • 2 orpolasta (joulukuussa 2019)[60][61]
  • 3 naista ja 9 lasta (toukokuussa 2020)[62]
  • 1 nainen ja ainakin 2 lasta (elokuu 2020)[64]
  • 2 naista ja 6 lasta (joulukuu 2020)[67]
  • 1 nainen ja 2 lasta (heinäkuu 2021)[9]
  • 1 nainen ja 4 lasta (joulukuu 2021)[70]

yhteensä 9 aikuista ja 26 lasta[70] lokakuuhun 2022 mennessä[52].

Kanada 33[38]
Saksa 80[84]
  • aiemmin joitakin lapsia[84]
  • kolme naista, heidän lapsiaan ja orpoja (joulukuussa 2020)[68]
  • 23 lasta ja 8 naista (10/2021)[85]
  • yhteensä vajaa sata palannutta (syyskuuhun 2023 menneessä)[72]
Sudan 1 äiti ja lapsi (9/2018)[86]
Venäjä 400 (kesäkuu 2021)[3]
  • Joulukuuhun 2020 mennessä 293 lasta ja joitakin naisia 12:lla kotiutuslennolla[87]
  • 38 lasta palautettiin lokakuussa 2022[88]
  • kaikkiaan 341 henkilöä palautettu vuosina 2018–2021 [88]
Kosovo 110[60] tai 180[87] naista ja lasta (huhtikuu 2020)
Kazakhstan
  • 47 kansalaista tammikuussa 2019[89]
  • 231 kansalaista toukokuussa 2019[90]
Australia 8 lasta lokakuuhun 2019 mennessä[91]
Ranska 150 lasta äiteineen[92]
  • 18 lasta lokakuuhun 2019 mennessä[91]
  • 10 lasta kesäkuussa 2020[63]
  • 40 lasta ja 15 naista lokakuussa 2022[93]
  • yhteensä n. 150 palannutta naista (syyskuuhun 2023 mennessä)[72]
Ruotsi Noin 35 lasta, 20 naista ja 10 miestä, joista Roj-leirillä 35 ja al-Holissa 20 (4/2021)[94]
  • 7 tuotua orpolasta[81]
  • 1 paennut nainen[95]
  • 3 naista ja 6 lasta (syyskuussa 2021)[96]
Tanska 40 lasta vanhempineen (11/2019)[97]
  • 2 lasta (11/2019)[97]
  • 14 lasta ja 3 naista (10/2021)[85]
Uzbekistan 148 naista ja lasta huhtikuussa 2019[98]
Yhdysvallat 16 kansalaista lokakuuhun 2019 mennessä[91]

Sekä Syyrian kurdien autonominen hallinto että Yhdysvallat ovat kehottaneet muita maita ottamaan vastaan omat kansalaisensa al-Holista.[31] Ulkomaalaisten määrä onkin pienentynyt: kun tammikuussa 2020 al-Holin leirillä eli noin 12 000 ulkomaalaista[13], maaliskuussa 2021 kaikilla Koillis-Syyrian leireillä yhteensä eli 9 000 ulkomaalaista[99]. Venäjä on hakenut leiriltä yli 200 kansalaistaan.[60] Kosovo toi Syyrian leireiltä 110 naista ja lasta ja kertoo aloittaneensa heille ”uudelleenintegrointiohjelman”.[60] Kansalaisiaan ovat evakuoineet myös Bosnia-Hertsegovina[10], Australia[38] ja Ranska.[38]

Saksa hakee leiriltä äidin ja tämän kolme lasta.[84] Lokakuussa 2021 Saksa evakuoi 23 lasta ja 8 äitiä[85]. Naisista kolme pidätettiin ja heitä epäillään terroristijärjestöön liittymisestä ja lastenhoidon laiminlyömisestä[85].

Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia, mutta pääsääntöisesti ne ovat kieltäytyneet kotiuttamasta aikuisia.[100][60]

Norja kuitenkin palautti al-Holin leiriltä sairaan lapsen, hänen sisarensa ja äitinsä[82][101]. Norjan palautukset aiheuttivat maassa hallituskriisin[83]: Maahanmuuttovastainen edistyspuolue jätti hallituksen, koska sairaan lapsen lisäksi kotiutettiin myös hänen äitinsä[81].

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen oli aiemmin toistanut, että Tanska ei aio noutaa omia kansalaisiaan Syyrian leireiltä, mutta 2021 toukokuussa Tanska aikoo kuitenkin tuoda Syyriasta 19 lasta ja kolme äitiä[101]. Suunnanmuutokseen vaikutti se, että Tanskan poliisitiedustelun mukaan lasten radikalisoitumisen uhka on suurempi Syyrian leireillä kuin Tanskassa[101]. Lisäksi Tanskan ulkoministeriön työryhmä tuli siihen tulokseen, että lasten kotiuttaminen leireiltä ei onnistu ilman äitejä[101]. Lokakuussa 2021 Tanska toi Syyriasta 14 lasta ja 3 äitiä[85]. Heitä syytetään laittomasta matkustamisesta konfliktialueelle ja epäillään avustamisesta terroristisessa toiminnassa[85].

Kun Ruotsi yritti hakea al-Holin leiriltä orpolapsia, kävi ilmi, että kuolleen äidin sukulainen oli piilottanut heidät viranomaisilta[81]. Ruotsin hallituksen tavoite on tuoda leireillä olevat lapset Ruotsiin, mutta naiset ovat saattaneet syyllistyä koviin rikoksiin, ja Ruotsin mukaan heidät pitäisi viedä oikeuden eteen Syyriassa[101]. Paikallisia tuomioistuimia ei ole olemassa[101]. Ruotsi on saanut YK:lta kritiikkiä asian hoitamatta jättämisestä[101]. Kun pääministeri Stefan Löfven oli kahden vuoden ajan vakuutellut, ettei Ruotsi kotiuttaisi terroristien perheenjäseniä, ilmoitti Rojavan kurdihallinto karkottavansa ruotsalaiset joka tapauksessa, ja syyskuussa 2021 Ruotsi päätyi tuomaan Syyriasta 3 naista ja 6 lasta, ja oikeistopuolueet hyökkäsivät hallitusta vastaan[96].

Kanada ei aio hakea al-Holista nelivuotiasta orpolasta, koska se olisi pääministeri Justin Trudeaun mukaan liian vaarallista.[38]

Paot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Al-Holista ja muilta leireiltä on paennut satoja naisia ja lapsia[72].

Leiriltä on käytännössä vaikea paeta ilman salakuljettajan apua[64]. Tuskin kukaan on paennut leiristä omin neuvoin[3]. Alueella toimii useita ihmissalakuljettajien joukkoja, jotka veloittavat naisen kuljetuksesta noin 10 000 – 100 000 euroa[95]. Kesällä 2020 pako maksoi länsimaalaiselle noin 12 000–15 000 dollaria[3]. Pakoja on tapahtunut vesikuljetusten säiliöautoihin piiloutuneina ja miesten vaatteisiin pukeutuneena leirin vartijan moottoripyörän kyydissä[3].

Usein pakenija suuntaa ensin länteen, kahdeksan tunnin päässä leiristä sijaitsevaan Idlibin kaupunkiin[3]. Idlibistä jatketaan Turkkiin[3]. Kurdien mukaan viime kuukausinamilloin? Al-Holista on salakuljetettu alankomaalaisia, ranskalaisia, suomalaisia, sveitsiläisiä ja ruotsalaisia naisia[95]. Heinäkuuhun 2021 mennessä neljä suomalaista naista lapsineen on paennut Suomeen[9].

Kaappaukset ja hyökkäykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskalaisten tiedustelupalveluiden tietojen mukaan ISIS on salakuljettanut leiriltä 30 lasta ja suunnitellut kaappaavansa kaikkiaan 350 kuljettaakseen heidät Irakiin ja kouluttaakseen heitä suorittamaan terrori-iskuja kotimaissaan[102]. Leirin johto on huolissaan mahdollisista hyökkäyksistä, joilla Isis pyrkisi vapauttamaan leirissä olevia naisia. [16]

Oikeudenkäynnit palanneita vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa useita kymmeniä Isin kalifaatista palanneita naisia on tuomittu, eräitä jopa 14 vuoden vankeusrangaistuksiin. Esimerkiksi Ranskaan palanneista 39 on tuomittu 150 palanneen joukosta. Saksassa tuomittiin 34 alle sadan palanneen joukosta. Myös Belgiassa, Britanniassa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa naiset ovat saaneet tuomioita. [72]

Tuomitut naiset olivat eläneet kotiäidin elämää huolehtien kodista ja lapsista, mutta laintulkinnan mukaan sekin oli tukitoimi, joka mahdollisti miesten taistelemisen ja ylläpiti Isisin terrorihallintoa. Mainituissa maissa tuomiot ovat olleet mahdollisia, koska niiden voimassa ollut laki kieltää jäsenyyden terroristijärjestössä tai määrittelee sen laajasti. Suomessa sellaista lakia ei ollut ennen vuotta 2022. Kalifaatin aikaan voimassa olleiden Suomen lakien perusteella henkilö olisi voinut vaikka matkustaa Isisin alueelle, rekisteröityä liikkeen jäseneksi, rahoittaa sitä ja osallistua aseen käytön koulutukseen syyllistymättä mihinkään rikokseen, ja vasta, jos toiminnan voitaisiin osoittaa liittyvän johonkin tiettyyn terroritekoon, olisi kyse ollut rikoksesta. Suomen uuden lain mukaan naiset olisivat terroristeja sillä perusteella, että he osallistuivat kalifaatin tukemiseen. [72]

Taistelijoiden tukemisen lisäksi Eurooppaan palanneita naisia on tuomittu muista rikoksista, kuten aseiden hallussapidosta, omaisuusrikoksista, ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä. Vakavimpia tapauksia ovat rikokset ihmisyyttä vastaan, jolla nimikkeellä on Saksassa tuomittu ainakin kuusi naista. Niin heidät tuomittiin jesidivähemmisöön kuuluneiden naisorjien kohtelusta, kuten orjuuttamisesta, raikauksista ja viisivuotiaan jesiditytön raa'asta surmasta. [72]

Leirin hallinnointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurdien SDF-joukot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leiriä hallinnoivat kurdit, jotka kuuluvat Syyrian demokraattisiin joukkoihin (SDF)[2]. Sitä vartioivat SDF ja paikallinen poliisijoukko.[4] Kymmeniä tuhansia asukkaita kohden leirillä on 400 vartijaa.[4] SDF pystyy ainoastaan suojelemaan leiriä ulkopuoliselta hyökkäykseltä, mutta ei pitämään leiriä hallinnassaan.[7] SDF:n joukot eivät uskaltaudu ollenkaan leirin 12 000 asukkaan suuruiseen ulkomaisten asukkaiden osaan.[4] Ulkopuolinen kävijä saa liikkua leirissä kahden tunnin ajan kahden aseistetun vartijan suojaamana.[45]

Leirin islamilainen poliisi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirillä kerrotaan toimivan Isisin islamilainen poliisi hisbah, joka pitää leirissä kuria ja vaikeuttaa asukkaiden yhteydenpitoa ulkopuolisten kanssa.[45] Espanjalaisen El País -lehden mukaan radikaalit naiset ovat muodostaneet leirille kalifaattinsa, ”radikaalin matriarkaatin”. Sitä johtaa ”emiiri”, joka muun muassa kontrolloi aluetta, edesauttaa leiriltä pakenemista sekä määrää säännöistä ja rangaistuksista. Emiiri on perustanut leirille neljä prikaatia, jotka määräytyvät asukkaiden kansallisuuksien mukaan ja vastaavat eri tehtävistä. Yksi prikaateista panee toimeen kuolemantuomioita.[103] Useita leiriläisiä on tapettu tai pahoinpidelty.[104] Kurdien Hawar-uutistoimiston mukaan seitsemän telttaa tuhonneessa tulipalossa loukkaantui Turkin kansalainen ja hänen kaksi lastaan. Sytyttämisestä epäillään leirin kovan linjan jihadisteja. Leiriltä on löytynyt surmattuna nainen, jonka on kerrottu kieltäytyneen noudattamasta Isisin ideologiaa ja hisbahin sääntöjä. Irakilainen hisbahin kanssa konfliktiin joutunut naispakolainen on surmattu vasaralla kidutuksen jälkeen.[23]

Dokumenttielokuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gorki Glaser-Müller: Children of the Enemy. Ruotsi / Tanska / Qatar, 2021. (ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi)
  • Hogir Hirori: Sabaya. Ruotsi, 2021. (englanniksi)
  • Antti Kuronen: Vuosi al-Holissa. Suomi, 2020. https://areena.yle.fi/1-50397499
  • Turkki, kurdit ja Isis (Rojava, The Kurds, Turkey & Isis, Belgia 2023) https://areena.yle.fi/1-65439396

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Sillanpää, Sami: Suomi on jo neuvotellut al-Holin suomalaislasten kotiuttamisesta Helsingin Sanomat. 10.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  2. ↑ a b c d Ossi Rajala: Suomi ei hae mahdollisia kansalaisia pois, al-Holin karu pakolaisleiri on todennäköisesti olemassa pitkään Syyriassa Aamulehti. 28.6.2019. Arkistoitu 5.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l ”Kuvittele! Leiri on tulessa, ja nämä eukot heittävät kiviä ja hakkaavat toisiaan!” – al-Holissa naiset kutsuvat toisiaan siskoiksi Suomenkuvalehti.fi. 23.6.2021. Viitattu 26.6.2021.
  4. ↑ a b c d e f McKernan, Bethan: Inside al-Hawl camp, the incubator for Islamic State's resurgence The Guardian. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Wedeman, Ben & Said-Moorhouse, Lauren: ISIS has lost its final stronghold in Syria, the Syrian Democratic Forces says CNN.com. 23.3.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Lara Seligman: In Overflowing Syrian Refugee Camps, Extremism Takes Root Foreign Policy. 29.7.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Hall, Richard: Syrian camp for Isis families described as ‘time bomb’ following spate of violence The Independent. 4.10.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d Syria: Dire Conditions for ISIS Suspects’ Families Human Rights Watch. 23.7.2019. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Äiti ja kaksi lasta kotiutettiin Suomeen Isis-vankien leiriltä Syyriasta Helsingin Sanomat. 16.7.2021. Viitattu 17.7.2021.
  10. ↑ a b c Costello, Norma: Orpolapsia al-Holin leirillä hoitanut Isis-Heli pohtii, pääsevätkö naisetkin takaisin Suomeen Ilta Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  11. ↑ a b Syyria: Tuhannet al-Holin leirin ulkomaalaiset lapset pitää kotiuttaa koronaviruksen levitessä maailmalla • Pelastakaa Lapset ry Pelastakaa Lapset ry. 11.5.2020. Arkistoitu 26.6.2021. Viitattu 26.6.2021.
  12. ↑ Syria: Humanitarian Response in Al Hol camp, Situation Report No. 5 – As of 5 July 2019 [EN/AR - Syrian Arab Republic] ReliefWeb. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b c d Hannula, Tommi: Al-Holin leirillä kuoli viime vuonna yli 500 ihmistä, joista yli 300 lapsia: ”Tilanne on traaginen ja taakka valtava” Helsingin Sanomat. 16.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
  14. ↑ Syrian Arab Republic: North East Syria: Al Hol camp (as of 26 July 2020) - Syrian Arab Republic ReliefWeb. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d YK kertoo saaneensa tietoja 12 syyrialaisen ja irakilaisen murhista al-Holin leirillä Helsingin Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 23.1.2021.
  16. ↑ a b c d e f g h Viisi minuuttia al-Holissa: Tappouhkaus, kiviä ja kananmunia – levottomassa leirissä on myös suomalaisia, mutta on epäselvää, haluavatko he enää Suomeen Yle Uutiset. 21.6.2022. Viitattu 22.6.2022.
  17. ↑ Syyria | Al-Holin vankileirillä eletään käytännössä anarkiassa Helsingin Sanomat. 8.5.2024. Viitattu 27.7.2024.
  18. ↑ AFP-Agence France Presse: Iraq Repatriates 625 People From Syria Camp www.barrons.com. Viitattu 11.3.2024. (englanti)
  19. ↑ Ulkoministeriön Tanner: Suomella ei ole mahdollisuutta evakuoida ihmisiä al-Holista eikä muilta Syyrian leireiltä Yle Uutiset. 10.12.2024. Viitattu 11.12.2024.
  20. ↑ a b c d e f g Sillanpää, Sami & Paananen, Veera: Keitä al-Holin leirillä on? Millainen turvallisuusuhka leiriläiset ovat? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin al-Holista Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  21. ↑ a b c d Kuronen, Antti & Ortamo, Simo: Al-Holin leirillä on kaksi kuolleen suomalaisnaisen lasta Yle uutiset. 2.9.2019. Viitattu 5.9.2019.
  22. ↑ “In Al-Hol camp, almost no healthcare is available and the consequences are devastating” - Syrian Arab Republic ReliefWeb. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  23. ↑ a b Nuutinen, Anna: Al-Holin tilanne synkkenee – humanitääristen ongelmien lisäksi yksi merkittävä vaara Ilta Sanomat. 19.1.2020. Viitattu 19.1.2020.
  24. ↑ Yllätys oli iso, kun espoolainen Ama tapasi suomalaisia al-Holin sairaalassa Suomenkuvalehti.fi. 30.4.2021. Viitattu 26.6.2021.
  25. ↑ Al-Holin Isis-leirin oloja yritetään helpottaa: Tavoitteena vapauttaa 30 000 naista ja lasta, uudessa kenttäsairaalassa myös suomalaistyöntekijöitä Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2021.
  26. ↑ Damon, Arwa & Khadder, Kareem & Laine, Brice: This forgotten camp could be the birthplace of ISIS' revenge generation CNN.com. 12.9.2019. Viitattu 20.12.2019.
  27. ↑ a b c Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijä tapettu al-Holin leirillä Syyriassa Helsingin Sanomat. 4.3.2021. Viitattu 9.3.2021.
  28. ↑ a b Ulkoministeriö: Al-Holin kotiutuksista kertynyt noin 395 000 euron kulut Helsingin Sanomat. 18.3.2021. Viitattu 18.3.2021.
  29. ↑ a b Tuhansien sotilaiden turvallisuusoperaatio al-Holissa Yle Uutiset. Viitattu 20.5.2021.
  30. ↑ Tanska tuo Syyrian leireiltä maahan 19 lasta ja kolme äitiä, joilla on Tanskan kansalaisuus Helsingin Sanomat. 18.5.2021. Viitattu 26.6.2021.
  31. ↑ a b Kuronen, Antti: Al-Holin leirillä ammuskelua ja paloittelusurma Yle Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 20.12.2019.
  32. ↑ Nordic Countries: Repatriate Nationals from Northeast Syria Human Rights Watch. 26.5.2021. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  33. ↑ UNICEF calls for the safe reintegration and repatriation of all children in al-Hol Camp and across the northeast of Syria - Syrian Arab Republic ReliefWeb. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)
  34. ↑ YK vaatii ulkomaalaisten Isis-taistelijoiden lasten palauttamista Syyriasta kotimaihinsa Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2021.
  35. ↑ Kaikkia Al-Holin suomalaisia ei todennäköisesti voida kotiuttaa | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 25.4.2022.
  36. ↑ Tuhansien sotilaiden turvallisuusoperaatio al-Holissa Yle Uutiset. Viitattu 20.5.2021.
  37. ↑ Myös suomalaisia epäiltyinä rikoksista al-Holin leirillä, kurdihallinnon edustaja sanoo Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 26.6.2021.
  38. ↑ a b c d e Kamel, Sonia El: Kanada ei aio hakea nelivuotiasta orpolasta al-Holista, koska se olisi Trudeaun mukaan ”liian vaarallista” Helsingin Sanomat. 19.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  39. ↑ Saarikoski, Jyrki: Millaiset ovat olot Isis-leirillä Syyriassa? Mikä on Suomen kansalaisten tilanne? Paikalla käynyt Ylen toimittaja Antti Kuronen vastasi yleisön kysymyksiin Yle Uutiset. 29.5.2019. Viitattu 17.12.2019.
  40. ↑ Al-Holin leiriltä paennut äiti ja hänen alle 10-vuotiaat lapsensa palasivat Suomeen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  41. ↑ a b Toivonen, Terhi & Strömberg, Jari: Al-Hol nostatti monta kiperää kysymystä: Voidaanko lapset erottaa äideistään, onko äidin äärimielipide riittävä syy lapsen huostaanotolle? Yle uutiset. 13.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  42. ↑ Kansalaisuuslaki, 16.5.2003/359 Finlex. 16.5.2003. Viitattu 20.12.2019.
  43. ↑ Rigatelli, Sara & Kuronen, Antti: Al-Hol-leiriläisen omainen kertoo Ylelle: Nainen pyysi apua ulkoministeriöstä jo vuosia sitten päästäkseen Isisistä Yle Uutiset. 19.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  44. ↑ Kuronen, Antti: Ainakin viisi al-Holin leirillä olevaa naista haluaisi palata Suomeen, kertovat Ylen tavoittamat omaiset ja leirillä olevat naiset Yle Uutiset. 14.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  45. ↑ a b c Kuronen, Antti & Kerola, Päivi & Ortamo, Simo: Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" Yle Uutiset. 31.8.2019. Viitattu 5.9.2019.
  46. ↑ Paananen, Arja: Supon päällikkö: Isis-äidit olisivat Suomessa suurempi uhka kuin Syyrian leirillä Ilta-Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 22.4.2020.
  47. ↑ a b Sillanpää, Sami & Manner, Maria: Al-Holin leirin evakuointioperaatio on käynnistynyt: viranomaiset tuovat kaksi orpolasta Suomeen Helsingin Sanomat. 18.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  48. ↑ Sutinen, Teija & Paananen, Veera: Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä” Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  49. ↑ Kinnunen, Pekka: Ulkoministeri Pekka Haavisto sai eduskunnan luottamuksen Yle Uutiset. 18.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  50. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 23.6.2020.
  51. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Konsulipalvelulaki 498/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 1.8.2020.
  52. ↑ a b c d e f g YK: Suomi rikkoi al-Holin leirillä olleiden lasten oikeuksia – Asiantuntija: "Onhan se hirveän murheellinen juttu" Yle Uutiset. 12.10.2022. Viitattu 21.10.2022.
  53. ↑ a b Ihmisoikeudet | YK:n lapsen oikeuksien komitea: Suomi loukkasi al-Holin leirillä olleiden lasten oikeuksia Helsingin Sanomat. 12.10.2022. Viitattu 21.10.2022.
  54. ↑ Kellman, Kaija: Kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi: Lapset ja äidit tuotava Suomeen al-Holista Yle Uutiset. 23.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  55. ↑ Strömberg, Jari: Hallituksen al-Hol-linjaus: Selkeä tahtotila kotiuttaa lapset niin pian kuin mahdollista, aikuisten avustamiseen ei ole velvoitetta Yle Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  56. ↑ Ortamo, Simo: Suomi päätti kotiuttaa al-Holin lapset, mutta milloin ja tulevatko äidit mukaan? Tämän tiedämme hallituksen linjauksesta Yle Uutiset. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  57. ↑ Manner, Maria: Al-Holissa olevan suomalaisnaisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille Helsingin Sanomat. 12.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  58. ↑ Hevonoja, Jaana: Psykologiliitto: Al-Holin lapsia ja äitejä ei pidä erottaa toisistaan Yle Uutiset. 16.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  59. ↑ Ulkoministeriön Tanner: Suomella ei ole mahdollisuutta evakuoida ihmisiä al-Holista eikä muilta Syyrian leireiltä Yle Uutiset. 10.12.2024. Viitattu 11.12.2024.
  60. ↑ a b c d e f Hakala, Pekka & Sippola, Jussi: Poliisi: Kaksi al-Holin leiriltä kotiutettua suomalaislasta saapui Suomeen Helsingin Sanomat. 21.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  61. ↑ a b c Haukka, Inka & Uusitalo, Kaisa & Bjurström, Elis & Hirsimäki, Tiina: Poliisi: Kaksi suomalaislasta al-Holin leiriltä kotiutettu Yle Uutiset. 21.12.2019. Viitattu 7.1.2020.
  62. ↑ a b c d e Ulkoministeriö vahvistaa HS:n tiedot: Al-Holin leiriltä saapui iltapäivällä Suomeen kolme naista ja yhdeksän lasta, tulijat pääsivät leiriltä pois omin avuin Helsingin Sanomat. 31.5.2020. Viitattu 1.6.2020.
  63. ↑ a b c Kymmenen ranskalaislasta palautetaan Syyriasta Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 23.6.2020.
  64. ↑ a b c d e f g Al-Holista palasi jälleen äiti lapsineen Suomeen Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2020.
  65. ↑ a b c Al-Holista sunnuntaina palanneita Sannaa ja Leylaa yhdistää kantasuomalainen Kirsi, joka houkutteli naisia konfliktialueelle Helsingin Sanomat. 22.12.2020. Viitattu 22.12.2020.
  66. ↑ a b c Suomen viranomaiset hakivat kaksi al-Holin leirin naista ja kuusi lasta Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2020.
  67. ↑ a b Al-Holin leirillä asuneet kaksi naista ja kuusi lasta on kotiutettu Helsingin Sanomat. 20.12.2020. Viitattu 20.12.2020.
  68. ↑ a b Suomen viranomaiset hakivat kaksi al-Holin leirin naista ja kuusi lasta Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2020.
  69. ↑ a b c d Syyriasta luovutettiin Suomeen al-Holissa ollut nainen ja hänen kaksi lastaan Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2021.
  70. ↑ a b c UM: Suomi kotiutti al-Holissa olleen viisihenkisen perheen perjantaina, Syyrian leireille jäi ”useampi kuin yksi perhe” Helsingin Sanomat. 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
  71. ↑ Suomi kotiutti äidin ja neljä lasta Syyriasta Yle Uutiset. 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
  72. ↑ a b c d e f g h i j k l m Terrorismi | Muualla Isis-naiset on otettu kiinni jo lentokentällä, Suomessa he elelevät vapaina – Miten se on mahdollista? Helsingin Sanomat. 3.9.2023. Viitattu 4.9.2023.
  73. ↑ a b c d e f Keskusrikospoliisi on tutkinut al-Holista palanneita naisia epäiltyinä ihmiskaupasta Helsingin Sanomat. 4.5.2021. Viitattu 17.7.2021.
  74. ↑ a b c d Rikosepäilyt | Al-Holista palannutta suomalaisnaista epäillään omiin lapsiinsa kohdistuneesta törkeästä ihmiskaupasta Helsingin Sanomat. 11.7.2024. Viitattu 27.7.2024.
  75. ↑ IL: KRP tutkii myös toista al-Holiin liittyvää törkeää ihmiskauppaepäilyä Yle Uutiset. 11.7.2024. Viitattu 27.7.2024.
  76. ↑ Vakavia rikosepäilyjä al-Holista palanneista äideistä www.iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2024.
  77. ↑ YK kehottaa hakemaan lapset al-Holin leiriltä – ulkoministeriön mukaan suomalaislasten kohtalo on äitien tahdosta kiinni Yle Uutiset. 11.3.2024. Viitattu 11.3.2024.
  78. ↑ Kaikkia Al-Holin suomalaisia ei todennäköisesti voida kotiuttaa | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 25.4.2022.
  79. ↑ a b Belgia palautti kuusi äitiä ja kymmenen lasta Syyrian al-Rojin leiriltä: ”Ensisijaisena tavoitteena on ollut saada lapset turvaan” Helsingin Sanomat. 17.7.2021. Viitattu 18.7.2021.
  80. ↑ a b Iraq repatriates over 600 from Syria ISIS detention camp www.rudaw.net. Viitattu 11.3.2024.
  81. ↑ a b c d Ruotsilta katosi lapsia, Norjassa hallitus hajosi, Suomessa Haavisto joutui laillisuustutkintaan Helsingin Sanomat. 8.2.2020. Viitattu 1.8.2020.
  82. ↑ a b Aftenposten: Norja on palauttamassa al-Holin leiriltä äidin ja kaksi lasta, syynä lapsen sairaus Helsingin Sanomat. 14.1.2020. Viitattu 16.1.2020.
  83. ↑ a b Isis-taistelijan vaimo tuotiin viikonloppuna lapsineen Norjaan, ja nyt tapaus uhkaa hajottaa maan hallituksen Helsingin Sanomat. 18.1.2020. Viitattu 1.8.2020.
  84. ↑ a b c Mahlamäki, Hanna: Saksa hakee Isis-äidin ja hänen lapsensa kotiin vankileiriltä Pohjois-Syyriasta Helsingin Sanomat. 22.11.2019. Viitattu 16.1.2020.
  85. ↑ a b c d e f Tanska nosti syytteet Syyriasta al-Roj´n leiriltä evakuoituja naisia vastaan Yle Uutiset. Viitattu 8.10.2021.
  86. ↑ Sudan takes custody of woman accused of belonging to ISIS in Syria The Defense Post. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  87. ↑ a b Venäjä kotiutti tapaninpäivänä Syyrian al-Holin ja Rojin leireiltä 19 lasta, yhteensä lapsia on tuotu jo lähes 300 Helsingin Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 23.1.2021.
  88. ↑ a b AFP: Russia Repatriates 38 Children of Islamic State Suspects from Syria The Moscow Times. 20.10.2022. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
  89. ↑ Kazakhstan evacuates 30 children of ISIS fighters from Syria The Defense Post. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  90. ↑ Kazakhstan repatriates 156 children of ISIS fighters from Syria The Defense Post. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  91. ↑ a b c Islamic State: Who is taking back foreigners who joined? BBC News. 10.10.2019. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  92. ↑ France seeks to repatriate some children of ISIS foreign fighters The Defense Post. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  93. ↑ Ranska palauttaa 55 ihmistä Syyrian kurdileireiltä Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 21.10.2022.
  94. ↑ "Vi tänker inte tyst bevittna hur Sveriges regering underminerar internationell rätt" Dagens Juridik. 16.4.2021. Viitattu 26.6.2021. (ruotsi)
  95. ↑ a b c Sanna Klinghoffer, Philip Rudolfsson: Svenska kvinnan var fånge i IS-lägret SVT Nyheter. 17.6.2020. Viitattu 23.6.2020. (ruotsiksi)
  96. ↑ a b Ensimmäiset Syyriasta kotiutetut Isis-vaimot saapuivat Arlandan lentokentälle, oppositio viritteli uutta hallituskriisiä Helsingin Sanomat. 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  97. ↑ a b Forældreløst dansk spædbarn evakueret fra Syrien DR. 21.11.2019. Viitattu 26.6.2021. (tanska)
  98. ↑ Uzbekistan repatriates 148 women and children linked to ISIS from Syria The Defense Post. Viitattu 26.6.2021. (englanti)
  99. ↑ Al-Hol-operaation hintalappu: suomalaisten kotiuttaminen maksoi 395 000 euroa Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2021.
  100. ↑ Pelli, Petja: Muut Pohjoismaat ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 20.12.2019.
  101. ↑ a b c d e f g Tanska käänsi kelkkansa ja päätti kotiuttaa äitejä ja lapsia al-Holin leiriltä Helsingin Sanomat. 20.5.2021. Viitattu 20.5.2021.
  102. ↑ Danske børn i fare: Islamisk Stat har udset sig 350 børn ekstrabladet.dk. Viitattu 26.6.2021. (tanska)
  103. ↑ Nuutinen, Anna: Al-Holin leirillä tikittää aikapommi Ilta-Sanomat. 26.10.2019. Viitattu 26.10.2019.
  104. ↑ Kuronen, Antti: Al-Holin leirillä ammuskelua ja paloittelusurma - suomalaisnaiset ja järjestöt kertovat huononevasta turvallisuustilanteesta Yle Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 20.12.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Al-Holin_pakolaisleiri&oldid=22888740”