Peippolan kartano

Peippolan kartano vuonna 1910

Peippolan kartano on kartano Elimäellä Kouvolassa. Kartano on syntynyt Wreden suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Se toimi läänityksen läntisen kolmanneksen pääkartanona.

Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi vuonna 1608 hänen henkensä Kirkholman taistelussa pelastaneen ratsumestari Henrik Wreden jälkeläisille ikuisena rälssinä läänitykseksi 131 taloa, jotka käsittivät pääosan Elimäen neljänneskunnasta. Lahjoitukseen sisältyi oikeus perustaa säteri minne tahansa läänityksen alueelle. Läänitystä poikiensa puolesta hoitanut Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern päätti perustaa asuinkartanonsa Peippolan kylään, joka oli silloin Elimäen kirkonkylä. Elimäen nimismies Niilo Matinpoika Peipponen määrättiin luovuttamaan tilansa, johon yhdistettiin viisi samassa kylässä sijainnutta autiotilaa. Myöhemmin 1680-luvulle tultaessa kaikki Peippolan kylän tilat yhdistettiin kartanoon. Wreden ja von Ungernin vanhempi poika Casper Wrede sai jo äitinsä eläessä Elimäen neljänneskunnan länsiosan (noin kolmanneksen läänityksen maista), jolloin muun muassa Peippola, Moisio ja Mustila tulivat hänelle. Viimeistään äitinsä kuoltua hän peri myös Baltiassa sijainneet maatilat, mutta ei enempää elimäkeläisiä maita. Vuonna 1652 kuningatar Kristiina korotti Casper Wreden ja hänen veljensä vapaaherroiksi.

Casper Wreden vanhin poika kreivi Fabian Wrede peri isänsä elimäkeläiset omistukset. Hän halusi itselleen kuitenkin Tukholman maakunnassa sijaitsevan Östanån, jonka hänen nuori serkkunsa oli perinyt äitinsä suvulta. Niinpä Fabian Kasperinpoika Wreden sedän ainut poika Fabian Kaarlenpoika Wrede sai serkultaan Östanåsta vastikkeeksi Peippolan ja Moision, mutta ei kuitenkaan Mustilaa, joka jäi Fabian Kasperinpojan tyttärelle kreivitär Agnetalle.

Fabian Kaarlenpojan lasten välisissä perinnönjaoissa 1700-luvun alkupuolella Peippolan, Moision ja Mustilan kartanot kuuluivat valtaneuvos Fabian Fabianinpoika Wreden osuuteen suvun Elimäen maista. Tämän ainut poika ja perillinen, kenraali Fabian Casimir Wrede myi kaikki kyseiset kartanot vuonna 1767 Loviisan pormestarille, kauppaneuvos Jacob af Forsellesille pystyäkseen itse keskittymään Ruotsissa omistetuille alueille. Tämän pojanpoika Peter af Forselles sai Peippolan, kun nuoremmille veljille annettiin Moisio ja Mustila. Peter af Forsellesin poika, aktiivinen kunnallispoliitikko Emil af Forselles joutui laman kourissa velkoihin annettuaan takauksia epäonniselle sahayrittäjyydelle ja myi vuonna 1883 Peippolan vaimonsa veljelle, Elimäen Hämeenkylän kartanon omistajalle Alexander Etholénille.

Peippolan kartanon omistajasukuja ovat olleet:

• 1608–1767 vapaaherrallinen Wrede af Elimä -suku
• 1767-1883 aatelinen af Forselles -suku
• vuodesta 1883 Etholén-suku

Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen):

• leskirouva, paronitar Gertrud von Ungern (ratsumestari Henrik Wreden leski)
• paroni Casper Wrede (edellisen vanhempi poika)
• kreivi Fabian Wrede (edellisen vanhin poika)
• eversti, paroni Fabian Wrede (edellisen sedän ainut eloonjäänyt poika)
• valtaneuvos, kenraalimajuri, paroni Fabian Wrede (edellisen vanhin eloonjäänyt poika)
• vuoteen 1767 kenraali, paroni Fabian Casimir Wrede (edellisen poika)
• 1767-1768 Loviisan pormestari, kauppaneuvos Jacob Henrikinpoika Forsell, aateloituna af Forselles (omistajaksi oston kautta)
• leskirouva Johanna af Forselles (edellisen leski) lapsineen, joiden pääkartano Peippola oli Elimäellä
• sotaneuvos Jakob af Forselles (molempien edellä mainittujen vanhin poika)
• Petter af Forselles (edellisen vanhin eloonjäänyt poika)
• Emil af Forselles (edellisen poika)
• 1883 Alexander Etholén, Hämeenkylän kartanon herra, amiraali Arvid Adolf Etholénin poika
• Alexander Etholén nuorempi, Alexander Etholén vanhemman poika, omisti myös Wärälän kartanon

Lähteet

• Oksanen: Elimäen historia^{lähde tarkemmin?}