Pausias
| Pausias Sikyonlainen | |
|---|---|
| Παυσίας ὁ Σικυώνιος | |
 Pausias ja Glykera. Peter Paul Rubensin ja Osias Beert vanhemman maalaus, n. 1612–1615. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 300-luku eaa. Sikyon |
| Ammatti | taidemaalari |
Pausias Sikyonlainen (m.kreik. Παυσίας ὁ Σικυώνιος, Pausias ho Sikyōnios; 300-luvun eaa. puoliväli) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari, joka oli kotoisin Sikyonista. Hänet tunnettiin pienikokoisista poikia ja kukkia esittäneistä maalauksistaan.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pausias toimi 300-luvun eaa. puolivälissä kreikkalaisen maalaustaiteen suurimmalla kukoistuskaudella, ja oli Aristeideen, Melanthioksen ja Apelleen aikalainen ja Pamfiloksen oppilas. Alun perin Pausiasta opetti hänen isänsä Brietes, joka asui Sikyonissa, josta myös Pausias oli kotoisin. Näin hän tunsi hyvin läheisesti sikyonlaisen koulukunnan tyylin ja taiteelliset periaatteet, jotka Pamfilos oli perustanut.
Plinius vanhemman mukaan Pausiaalla oli poika Aristolaos, joka oli myös taidemaalari ja hänen oppilaansa. Hänen oppilaakseen mainitaan myös Mekhopanes.[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pausias harjoitti ennen kaikkea enkaustiikkaa eli vahamaalausta kaivertimella. Hänen sanotaan olleen ensimmäinen, joka käytti enkaustiikkaa katto- ja seinämaalauksiin. Aiemmin samalla tekniikalla oli tehty rakennuksiin korkeintaan temppelien sisäkattojen tähtiä.[2]
Pausiaan suosikkiaihe olivat pienet paneelimaalaukset, jotka esittivät poikia. Hänen kanssaan kilpailleet taidemaalarit pitivät tämän syynä sitä, että hän halusi tehdä töitä nopeasti. Siksi eräs poikaa esittänyt maalaus, jonka hän oli tehnyt yhdessä päivässä, sai nimityksen hēmerēsios (ἡμερήσιος), ”päivätyö”.[2]
Toinen tunnettu teos, joka oli epäilemättä samaa tyyliä, oli maalaus joka esitti sikyonlaista seppeleenmyyjätär Glykeraa, joka oli Pausiaan nuoruudenrakastettu. Rakkaus rakastettuun ja taiteenalaan sai Pausiaan tekemään kaikkensa jäljitelläkseen niitä kukkia, joista Glykera teki myymänsä seppeleet, ja näin Pausiaasta tuli mitä taitavin kukkien kuvaaja. Tämän aiheen mestariteos oli Glykeraa esittänyt maalaus, joka tunnettiin Pliniuksen aikana nimellä Stefaneplokos, ”Seppeleenpunoja”, tai Stefanepolis, ”Seppeleenmyyjä”. Luculluksen kerrotaan ostaneen sen kopion Ateenan Dionysia-juhlilta kahden talentin hinnalla.[2]
Pausiaan suurempiin maalauksiin kuului teos, joka oli Pliniuksen aikana Pompeiuksen portiikissa Roomassa. Se tunnettiin tehokkaasta valon ja varjon käytöstä ja luodusta syvyysvaikutelmasta: maalauksen aiheena oli uhritoimitus, jossa härkä oli kuvattu edestä eikä tyypilliseen tapaan sivulta, ja maalattu mustaksi, siinä missä ympärillä olleet ihmiset oli asetettu voimakkaaseen valkoiseen valoon, ja härän varjo osui näiden päälle. Tämän seurauksena kaikki hahmot vaikuttivat kohoavan maalauksen pinnasta. Pliniuksen mukaan Pausias kehitti tämän maalaustyylin, ja monet yrittivät myöhemmin jäljitellä sitä, mutta eivät onnistuneet yhtä hyvin.[2][3]
Pausanias mainitsee kaksi muuta Pausiaan maalausta, jotka olivat Epidauroksen Tholoksessa. Toinen esitti Erosta, joka oli laittanut syrjään jousensa ja nuolensa ja piteli niiden sijaan lyyraa, ja toinen Juopumusta (Methe), joka joi lasisesta astiasta niin, että hänen kasvonsa näkyivät sen läpi.[2][4] Pliniuksen mukaan Pausias ennallisti Polygnotoksen Thespiain temppeliin tekemiä maalauksia, eikä tässä päässyt alkuperäisten maalausten tasolle, koska joutui käyttämään itselleen vieraampaa työkalua, sivellintä.[2]
Suurin osa Pausiaan töistä vietiin todennäköisesti myöhemmin Roomaan muiden sikyonlaisen koulukunnan teosten ohella, kun Sikyonin kaupunki joutui myymään julkista omaisuutta ollutta taidetta velkojensa maksamiseksi ediili Scauruksen kaudella noin vuonna 58 eaa.[2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pausias of Sicyon Oxford Reference. Viitattu 17.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Pausias”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.11 s. 40.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.27.3.
- ↑ Henderson, Charles, Jr.: The Career of the Younger M. Aemilius Scaurus. The Classical Journal, Feb., 1958, 53. vsk, nro 5, s. 194–206. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pausias Wikimedia Commonsissa
