Patmos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patmos
Πάτμος
Patmoksen akropolis, nykyinen Kastéllin kukkula. Oikealla Skálan kylää.
Patmoksen akropolis, nykyinen Kastéllin kukkula. Oikealla Skálan kylää.
Sijainti

Patmos
Koordinaatit 37°19′32″N, 26°32′09″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Skála, Pátmos, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Patmos, Eteläiset Sporadit
Aiheesta muualla

Patmos Commonsissa

Patmos (m.kreik. Πάτμος) oli antiikin aikainen kaupunki samannimisellä saarella (nyk. Pátmos) Kreikassa. Se sijaitsi lähellä nykyistä Skálan kylää.[1][2][3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patmoksen kaupunki sijaitsi samannimisen saaren keskiosissa lähellä nykyistä Skálan kylää, joka on nykyisin saaren satama. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Kastéllin kukkula Skálan kylän länsipuolella, pohjoiseen saaren nykyisestä pääkylästä Chórasta. Kukkulalla on nykyisin Pyhälle Konstantinokselle (Ágios Konstantínos) omistettu kirkko. Kaupungilla oli satama,[1][2][4] joka oletettavasti sijaitsi Skálan paikalla. Barrington Atlas of the Greek and Roman World -kartastossa saarelle on merkitty myös toinen kaupunki, Fora (Phora).[5]

Patmoksen saari oli yksi Eteläisistä Sporadeista, ja sijaitsi antiikin termistöllä länteen Lepsiasta ja etelään Korsiaista ja Samoksesta. Saaren ympärysmitaksi laskettiin 30 roomalaista mailia. Stadiasmus Maris Magni mainitsee saarella olleen niemen nimeltä Amatsonion;[1][2][5][6] se on joskus tulkittu saaren pohjoispään niemeksi[5] ja joskus eteläpään niemeksi.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patmoksen saarelta on löydetty vähäisiä merkkejä asutuksesta myöhäisellä neoliittisella kaudella ja varhaisella pronssikaudella.[4] Löytöjä on myös myöhemmältä pronssikaudelta noin 1600–1100 eaa., sekä antiikin ajalta geometriselta kaudelta noin 700-luvulta eaa. alkaen aina myöhäiselle roomalaiselle kaudelle 300-luvulle jaa.[7]

Patmokselta löydetty Vera Glaukioksen tyttäreen, Artemiin papittareen, liittyvä piirtokirjoitus 100- tai 200-luvulta. Johannes Teologin luostarin museo.

Saaren varhaisimmat kreikkalaiset asuttajat olivat doorilaisia. Myöhemmin sinne tuli joonialaisia Miletoksesta,[1][4] ja Patmoksen kaupunki ja koko saari kuuluivat Miletoksen poliksen alaisuuteen.[8] Patmoksen ei itse tiedetä olleen polis, mutta ei ole mahdotonta, etteikö se olisi ollut.[8]

Patmos esiintyy antiikin historiassa vain harvoin. Saaren mainitsevat lyhyesti muun muassa Thukydides, Strabon ja Plinius vanhempi.[8][4][6] Patmoksen kaupunki vaikuttaa sen akropoliin löydösten perusteella olleen suhteellisen suuri hellenistisellä kaudella.[4][7] Roomalaisella kaudella Patmosta käytettiin poliittisten vankien karkotuspaikkana.[1][4] Erityisesti saari tunnetaan siitä, että Johannes Teologi oli oman todistuksensa mukaan siellä karkotettuna 18 kuukauden ajan keisari Domitianuksen kauden loppupuolella, ja että hän kirjoitti siellä Ilmestyskirjan.[4][2][9]

Saari jäi asumattomaksi varhaiskeskiajalla saraseenien hyökkäysten vuoksi. Se esiintyy seuraavan kerran historiassa vasta vuonna 1088, kun Johannes Teologin luostari perustettiin.[4] Patmoksen akropoliin arkeologisia tutkimuksia on suoritettu erityisesti vuosina 2001–2002.[10]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patmoksen akropoliilta nykyiseltä Kastéllin kukkulalta on löydetty linnoitusmuurien jäänteitä, jotka ajoitetaan 300- tai 200-luvulle eaa. Muurit oli tehty vulkaanisesta kivestä, ja ne oli varustettu suorakulmaisilla torneilla, joista kolmen jäänteitä on säilynyt.[1][4] Parhaiten muureja on säilynyt niiden pohjois- ja koillissivulta. Yhtä koillissivun torneista on säilynyt noin 3,5 metrin korkeudelta. Luoteistornin jäänteet sijaitsevat heti Pyhän Konstantinoksen kirkon itäpuolella. Siitä on säilynyt parhaiten sen kuusiaskelmaiset portaat.[10][4][7]

Akropoliilla sijaitsi Apollonille omistettu temppeli, josta on jäljellä perustukset.[7] Asutus levisi alakaupungiksi kukkulan itäpuolelle.[4][10] Kukkulalla nykyisen Chóran kylän korkeimmalla kohdalla, paikalla jossa Johannes Teologin luostari sijaitsee, oli antiikin aikana Artemiille omistettu temppeli. Rannikolta läheltä nykyistä Stavróksen kannasta on löydetty oletettavasti Afroditelle omistetun temppelin perustukset.[1]

Perinne liittää Johannes Teologiin saarella erityisesti niin kutsutun Ilmestyskirjaluolan, joka sijaitsee Skálan ja Chóran kylien puolivälissä ja on nykyisin osana luostarin kappelia, ja jossa Johanneksen sanotaan asuneen ja kirjoittaneen Ilmestyskirjan.[11][12] Johannekseen liitetään myös Skálan kylän pohjoispuolella lähellä rantaa sijaitseva paikka, jossa hänen sanotaan kastaneen patmoslaisia, ja joka sekin on nykyisin osana kirkkoa.[4][13]

Antiikin aikaisia hautoja on löydetty sekä Kastéllin kukkulan läheltä että Kámpoksesta saaren pohjoisosasta.[1] Saaren esihistorialliset löydöt, joihin lukeutuu muun muassa obsidiaanista ja piikivestä tehtyjä työkaluja, on tehty Kastéllista, Kámpoksesta ja Kalikatsoústa.[4]

Saarelta tehtyjä esinelöytöjä on Chóran kylässä Nikolaḯdisin kartanossa, joka toimii saaren arkeologisena museona.[10][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PATMOS The Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Smith, William: ”Patmos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Patmos Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Patmos (Dodecanese) 16 Kastelli - Πάτμος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  5. ↑ a b c d ”61 D3 Patmos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 3.33; Strabon: Geografika 10.5.13; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.69–70; Eustathios: Ad Dionysium periegetem 530; Stadiasmus Maris Magni 280, 283 (engl. käännös).
  7. ↑ a b c d Archaeological site of Kastelli Alykes Studios. Viitattu 2.10.2023.
  8. ↑ a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 733, 1082. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  9. ↑ Ilm. 1:9; vrt. Irenaeus: Harhaoppeja vastaan 2.22; Eusebios Kesarealainen: Kirkkohistoria 3.18; Dion Kassios: Historiae Romanae, 58.1.
  10. ↑ a b c d Patmos Kastelli Aegean Islands. Viitattu 2.10.2023.
  11. ↑ Patmos Apocalypse Cave Greeka. Viitattu 2.10.2023.
  12. ↑ Ilmestyskirjaluolan sijainti: 37°18′52″N, 26°32′41″E.
  13. ↑ Johanneksen kastepaikan sijainti: 37°19′36″N, 26°32′37″E.
  14. ↑ Αρχοντικό Νικολαΐδη, Πάτμος Archaeological Museums. Viitattu 2.10.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patmos_(kaupunki)&oldid=22802221”