Parsman II Urhea
Parsman II Urhea (georg. ფარსმან II ქველი) eli Pharasmanes II oli Iberian eli Kartlin (nykyisen Georgian itäosan) kuningas. Hän hallitsi samaan aikaan kuin Rooman keisari Hadrianus (vallassa 117–138). Professori Cyril Toumanoff on ehdottanut vuosia 116–132 hänen hallintonsa ajankohdaksi. Hänestä kerrotaan useissa antiikin teoksissa ja hänet voidaan liittää keskiaikaisen georgialaisen perinteen nimeen Parsman Kueli, "urhea" tai "hyvä".
Keskiaikaisten georgialaisten vuosikirjojen mukaan Parsman Kueli hallitsi yhdessä Parsman Avazin kanssa diarkkina (yhdessä lähteessä on ylimääräinen pari Rok ja Mirdat), mutta useat nykytutkijat pitävät Iberian diarkiaa epätodennäköisenä, sillä aikalaiskertomukset eivät sitä tunne. Parsmanin sanotaan olleen edeltäjänsä Amazasp I:n poika. Hänen sanotaan menneen naimisiin Armenian kuninkaan tyttären Ghadanan kanssa (kuninkaan on täytynyt olla Vologases I). Keskiaikaisen teoksen Kuninkaiden elämä mukaan yhteishallitsijoiden perinteinen ystävyys rikkoutui Mirdatin iranilaisen vaimon yllytysten vuoksi. Toumanoff pitää kertomusta heijasteena Iberian kuningas Parsman I:n ja hänen veljensä Armenian kuningas Mithridateen välisestä vihollisuudesta, josta on historiallisia todisteita.[1] Kronikka jatkuu kertomuksella armenialais–roomalaisesta liittoumasta ja sen hyökkäyksestä Persian tukemaan Iberiaan, jossa Parsman sai surmansa.[2]
Ajan klassiset kirjailijat, joilla oli vahvempi historiallinen tausta, keskittyvät Parsmanin vaivautuneisiin Rooman-suhteisiin. Hän kieltäytyi vuonna 129 kunnianosoituksista idässä kiertelevää keisari Hadrianusta kohtaan ja sai alaanit hyökkäämään viereisiin Rooman provinsseihin päästämällä heidät kulkemaan valtakuntansa läpi, vaikka keisari oli lähettänyt hänelle hienompia lahjoja – mukaan lukien elefantin – kuin kenellekään muulle idän kuninkaalle. Närkästyksissään Hadrianus puki 300 rikollista kullalla kirjailtuihin kaapuihin, jotka kuuluivat Parsmanin antamaan vastalahjaan, ja lähetti heidät hänen luokseen. Antiikin lähteiden mukaan Parsman teki lopulta arvokkaan vierailun Hadrianuksen seuraajan Antoninus Piuksen luokse. Tämä Pharasmanes saattoi kuitenkin olla Pharasmanes III, Pharasmanes II:n mahdollinen pojanpoika.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Toumanoff, Cyril: Chronology of the Early Kings of Iberia. Traditio, 1969, nro 25.
- ↑ Rapp, Stephen H: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 289–290. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5
| Edeltäjä: Amazasp I |
Iberian kuningas 116–132 |
Seuraaja: Ghadam |