Parliament Act

Parliament Act tarkoittaa kahta Yhdistyneessä kuningaskunnassa säädettyä lakia, jotka yhdessä määrittelevät parlamentin ylähuoneen valtaoikeudet ja muodostavat siten osan maan valtiosääntöä. Ensimmäisellä lailla ylähuoneelta poistettiin absoluuttinen veto-oikeus lähes kaikkeen lainsäädäntöön ja jälkimmäisellä sen lykkäävääkin veto-oikeutta supistettiin.

• Parliament Act 1911 poisti ylähuoneelta ehdottoman veto-oikeuden ja jätti jäljelle kahden vuoden lykkäävän veto-oikeuden
• Parliament Act 1949 lyhensi lykkäävää veto-oikeutta kahdesta yhteen vuoteen

Parliament Act -lakien mukaan ylähuoneen hylkäämät lait voivat tulla voimaan, mikäli alahuone hyväksyy ne uudelleen vuoden kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Budjettiasioita koskevat päätökset kuitenkin siirtyvät hallitsijan vahvistettaviksi automaattisesti jo kuukauden kuluttua alahuoneen hyväksynnästä, vaikka ylähuone ei olisi hyväksynyt niitä. Parliament Actin piiriin eivät kuulu ylähuoneessa tehdyt lakialoitteet, vain yksityisiä koskevat säädökset (private bill), parlamentin toimikauden pidentämistä koskevat esitykset eivätkä sellaiset lakiesitykset, jotka on annettu ylähuoneen käsiteltäviksi alle kuukautta ennen vaalikauden loppua. Ne vaativat edelleen molempien kamarien hyväksynnän tullakseen voimaan.

Lakien suomaa mahdollisuutta ohittaa ylähuone on käytetty seitsemän kertaa: kolme kertaa vuosina 1911–1949 ja neljästi sen jälkeen, viimeksi vuonna 2004 kettujahdin kieltämisen yhteydessä. Lisäksi kolmessa tapauksessa lakia aiottiin soveltaa, mutta ylähuone hyväksyikin aiemmin vastustamansa esityksen toisessa käsittelyssä.