Parikkalan patsaspuisto
Parikkalan patsaspuisto on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen perustama veistospuisto Parikkalassa, Etelä-Karjalassa. Ensimmäinen Rönkkösen tekemä varsinainen veistos oli betonista vuonna 1961 valettu ”Irvikuvamainen mies”. Seuraavana vuonna eli 1962 syntyivät ”Kaislahametyttö”, ”Käärmeentappaja” ja ”Reikäenkeli”. Patsaita syntyi vuosien mittaan niin, että niistä muodostui kokonainen puisto, viimeisenä kesänäkin 15 patsasta.
Rönkkösen patsaspuistosta Valtatie 6:n varressa Parikkalassa tuli nähtävyys, jossa vilkkaimpina kesinä vieraili lähes kolmekymmentätuhatta ihmistä, nyttemmin parikymmentätuhatta[1]. Taideteokset ja puutarha muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Vaikka Rönkkönen asui keskellä luomaansa taiteellista maailmaa, hänellä ei ollut suhdetta vierailijoihin tai patsaspuiston läheisyydessä olevan kuutostien levähdyspaikan matkailuyrittämiseen, muuten kuin että kävijöitä pyydettiin kirjoittamaan nimensä vieraskirjaan. Vuoteen 2007 mennessä vieraskirjoja oli kertynyt yli sata, jokaisessa nelisentuhatta nimikirjoitusta. Veistosten ohella Veijo Rönkkönen harrasti kokeellista valokuvausta. Joitakin valokuvia on julkaistu, mutta pääosin ne olivat taiteilijan omissa kätköissä.
Rönkkösen kuoleman jälkeen puisto jäi vaille hoitoa, ja patsaiden kunto alkoi rapistua. Kuntaa huolenpito puistosta ei kiinnostanut, vaan se toivoi vastuun kantajaksi yksityistä yrittäjää. ITE-taiteen suojeluyhdistys pyrkii saamaan puiston suojelukohteeksi. Puistoa pidetään Suomen huomattavimpana ITE-kohteena, ja Matkailutoimittajien Kilta valitsi puiston vuoden 2008 kotimaiseksi matkailukohteeksi.[1][2]
Lokakuussa 2010 Patsaspuiston osti pyhtääläinen teollisuusneuvos Reino Uusitalo,[3] ja sille on perustettu hoitokunta huolehtimaan käytännön asioista ja palkkaamaan työntekijät. Hoitokunnalla on vireillä hankkeita, muun muassa Kaakkois-Suomen alueen ITE-taiteen kartoitus sekä patsaspuiston inventoiminen ja veistosten kunnostaminen.[4]
-
Patsaita puistossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Katriina Pajari, Parikkalan betonikansa on kaupan, Helsingin Sanomat, 12.7.2010 s. A7
- ↑ Matkailutoimittajien Kilta: Palkinnot matkailutoimittajienkilta.fi. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 24.5.2011.
- ↑ Reino Uusitalo osti patsaspuiston Parikkalasta Kymen Sanomat. Arkistoitu 22.1.2017. Viitattu 22.10.2010.
- ↑ Parikkalan patsaspuiston tulevaisuus selkenee 20.1.2011. Yle Uutiset. Viitattu 9.5.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parikkalan patsaspuiston sivusto (patsaspuisto.net)
- Video Youtubesta