Pariisin Kevät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pariisin Kevät
Pariisin Kevät esiintymässä Ilosaarirockissa vuonna 2014.
Pariisin Kevät esiintymässä Ilosaarirockissa vuonna 2014.
Tiedot
Toiminnassa 2006–
Tyylilaji indie pop
elektroninen
indie rock
Kotipaikka Suomi
Laulukieli suomi
Jäsenet

Arto Tuunela,  laulu, kitara
Antti Pouta,  kitara, koskettimet, taustalaulu
Artturi Taira,  kitara, koskettimet, taustalaulu
Ilari Kivelä,  koskettimet, taustalaulu

Entiset jäsenet

Jussi Hietala, basso
Reko Aho,  rummut

Levy-yhtiö

Sony Music

Aiheesta muualla
Kotisivut

Pariisin Kevät on Arto Tuunelan perustama helsinkiläinen yhtye. Yhtye on julkaissut kahdeksan albumia, ja sen tunnettuja kappaleita ovat muun muassa ”Pikku Huopalahti”, ”Tämän kylän poikii”, ”Kesäyö”, ”Odotus”, ”Haamupuhelu”, ”Pilvissä”, ”Onks se rakkautta” ja ”Fantasiaa”.

Yhtyeen oli tarkoitus olla Tuunelan studioprojekti, joka ei tulisi koskaan keikkailemaan. Suosion myötä Tuunela päätti kasata ympärilleen soittajat, joiden avulla Pariisin Kevät voisi alkaa esiintyä. Pariisin Kevät soitti ensimmäisen, epävirallisen, keikkansa Helsingin Bar Loosessa salanimella Haminan Kiekkoympyrät.[1] Ensimmäinen virallinen esiintyminen tapahtui kesällä 2010 Ilosaarirock-festivaaleilla.[2] Yhtye sai nimensä masteroija Minerva Papin nähtyä unta, että Tuunela johtaa Pariisin Kevät -nimistä yhtyettä.[3]

Yhtyeen muodostivat Tuunelan lisäksi Rubik-yhtyeessä toimineet Artturi Taira ja Jussi Hietala, Ilari Kivelä Arto Tuunelan toisesta yhtyeestä Major Labelista sekä Antti Pouta ja Reko Aho. Kaikki on satua -albumilla myös livebändi osallistui levyllä soittamiseen. Marraskuussa 2018 yhtye ilmoitti Jussi Hietalan jättäneen yhtyeen,[4][5] ja sittemmin myös Reko Aho on jättäytynyt pois. Tuunela on kertonut, ettei yhtyeeseen oteta uusia jäseniä.[6]

Uusien kappaleiden tekemisestä vastaavat pääasiassa Tuunela ja Taira kahdestaan. Yhtyeen sävellykset ovat muuttuneet ajan kanssa rockista elektronisemmaksi,[7] ja Tuunela on kuvaillut, että yhtyeen identiteetti koostuu ”tosi erilaisista jutuista”.[8]

  1. Pariisin kevät haastattelussa 2010. 18.7.2010. Yle. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 20.2.2014.
  2. Pariisin Kevät teki loistavan livedebyytin 20.7.2010. Dome.fi. Arkistoitu 15.6.2015. Viitattu 20.2.2014.
  3. Rasinkangas, Toni: Pariisin Kevät sulattaa jään ja virtaa ihon alle. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, 3.4.2013, s. 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2013.
  4. Instagram @pariisinkevat instagram.com. 12.11.2018. Viitattu 24.11.2018.
  5. Ensinäyttö: Pariisin Keväästä tuttu Jussi Hietala operoi nimellä J.Tala – "Maailmassa riittää pahuutta, mistä kirjoittaa" 13.11.2019. Soundi. Viitattu 24.11.2019.[vanhentunut linkki]
  6. Högmander, Visa: Pariisin Kevään nokkamies Arto Tuunela on rocktähti ja perheenisä: "Vaikeuksia tuottaa se, miten löytää aikaa kaikkeen" MTV3 Uutiset. 25.5.2024. Viitattu 27.5.2024.
  7. Alanko, Tero: Neron­leimauksia ja nostalgiaa Suomen Kuvalehti. 2.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
  8. Meriläinen, Mikko: Pariisin Kevät ei ole koskaan valmis: ”Mitä pidemmälle menet, sitä keskeneräisemmältä tuntuu”, sanoo Arto Tuunela Soundi. 3.6.2024. Viitattu 10.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä yhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.