Pamela Mandart

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pamela Mandart
Henkilötiedot
Syntynyt22. syyskuuta 1952 (ikä 72)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus tanskalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi ja tanska
Tuotannon kielisuomi
Aikakausi 1983–
Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Pamela Mandart (s. 22. syyskuuta 1952) on suomeksi julkaiseva kirjailija. Hän aloitti taiteilijauransa näyttelijänä ja toimi näyttelijänä kymmenen vuoden ajan. Pamela Mandart vaikutti elokuva- ja tv-tuottajana 23 vuoden ajan, josta 20 vuotta myös yrittäjänä elokuvatuotantoyhtiössä. Elonetin mukaan hän on työskennellyt 64 elokuvassa tai dokumentissa vuosina 1987–2010. Pamela Mandart on julkaissut kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta vuodesta 1983. Hän sai Suomen Kirjailijaliiton jäsenyyden vuonna 1985.

Mandart on keskittynyt pitkän tuottajauransa jälkeen jatkamaan työtään kirjailijana.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pamela Mandart syntyi Tukholmassa 22. syyskuuta 1952 tanskalais-suomalaiseen perheeseen.[1] Mandart vietti osan lapsuudestaan Tanskassa, Jyllannissa sekä Bornholmin saarella. Mandart aloitti koulunkäynnin Tanskassa, mutta muutti Suomeen 1960 pian koulun aloittamisen jälkeen. Mandart oppi nopeasti suomen kielen innokkaan lukuharrastuksen myötä. Mittavan kirjailijanuransa ohella Mandart toimi elokuvatuotantoyhtiönsä toimitusjohtajana ja elokuvatuottajana sekä käsikirjoittajana 1987–2010. Hän on lisäksi kirjoittanut kolumnistina 2000–2003 Visio-lehdelle sekä 2004 Kymen Sanomat -sanomalehdelle.

Pamela Mandart toimi ammattinäyttelijänä 1975–1986 itseoppineena, ja hän sai alusta lähtien Suomen Näyttelijäliiton jäsenyyden, jolloin Mandart näytteli Kokkolan Kaupunginteatterissa.

Esikoiskirjansa Elämä ilman paluulippua Pamela Mandart julkaisi 1983 ja hänet hyväksyttiin Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi 1985. Hänen tuottamansa elokuvat ovat saaneet lukuisia palkintoja Suomessa ja ulkomailla, kuten muun muassa Yhdysvalloissa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa sekä Puolassa.


Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Making of Going to Kansas City. Like, 1998. (Pamela Mandart, toimittanut Mikko Aarne)
  • Hirvi - Pohjolan kuningaseläin. WSOY, 2001. (Asko Hämäläinen, Matti Leinonen & Pamela Mandart)
  • Eläimille kiitos: Anja Eerikäisen Elämäkerta. Nemo, 2002.
  • Kamera käy! Like, 2004. (Jukka Hytönen & Pamela Mandart)
  • Keisarikunta. Like, 2004. (Pamela Mandart, toimittanut Timo Forss)

Lastenkirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvosteluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvosteluja – Kaunokirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Piinkovaa ja sametinpehmeää. Pohjoinen/novellikokelma, 1997.

”Pitkä tauko ei ole mullistanut Mandartin tyyliä, vaikka ”Piinkovaa ja sametinpehmeää” ilmentääkin hienoista siirtymistä ikään kuin pysäytetyn tuokiokuvan suuntaan.” [3](Antti Majander, Helsingin Sanomat 3.9.1997)

"Pamela Mandartin novellit ovat lyhyitä. Lyhyt novelli on vaikea laji. Mandartin novellit ovat psykologisia kehitelmiä, joissa arkitodellisuuden tilalla on tajunnanfantasian ja symbolien maailma. Mandart ei siis ole normaali turvenuija- ja tiskipöytärealisti. Hän on myös rohkea käyttämään epäsovinnaisia asetelmia. Pamela Mandart on kiinnostava kirjailija. Punatulkkunaisen novelleissa kiinnostaa epäsovinnaisuus ja yllättävä sovinnaisuus.” (Vesa Karonen, Helsingin Sanomat 1.12.1985)

"Tuntuu oudolta, että Mandart jättää näin lupaavan henkilökuvan kesken. Hänelle Meten pinnallisuudessa ja vasta kirjan lopussa pehmentyvässä suvaitsemattomuudessa ei ole mitään lapsellista ja naurettavaa - ne kuuluvat nykyihmisen psyyken pulmiin, joihin on suhtauduttava vakavasti.” (Suvi Ahola, Helsingin Sanomat 23.9.1984)

Syksyn kiinnostaviin esikoisiin kuuluu Pamela Mandartin lyhytproosakokoelma Elämä ilman paluulippua, jonka tiiviit tarinat ja kohtaukset hiertävät uuden tyyppistä voimaa kirjallisuutemme valtavirtausten lavean epookin ja maalaisnovellien rinnalle. Pamela Mandart on avannut reilusti uuden oven nykypäivän kadulle ja baareihin ja luopunut surutta proosamme kuivanpuikeasta perinteestä. Elämä ilman paluulippua on myönteisessä mielessä karkeaa ja suoraa.” (Paula Paavolainen, Ylioppilaslehti 13.10.1983)

  • Vaarallinen elämä, Nemo, 2016.

"Mandart osaa kirjoittaa." (Veli-Pekka Lehtonen, Helsingin Sanomat 6.2.2016)[4]

Arvosteluja - Tietokirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anja Eerikäinen – eläinsuojelijan testamentti, 2002 Nemo Kustannus

”Kirja paljastaa turkulaisesta naisellisemman puolen. Leidin, joka vastaanottaa tunkeilijan kotiovellaan ase kädessä ja musta babydoll-yöpaita päällään. Toki kirja kertoo niistä sadoista eläinrääkkäystapauksista, jotka nostavat lukijan raivon pintaan, mutta mukaan mahtuu myös hauskoja sattumuksia.” (Iltalehti 25.9.2002)

  • Hirvi, Pohjolan kuningaseläin, 2001 WSOY

”Hämäläisen ja Leinosen tiet on johdattanut yhteen ennen kaikkea luontoelokuvistaan tunnettu tuottaja Pamela Mandart, joka on jälleen kerran tuottanut elämyksellisen luontoteoksen suomalaisesta luonnosta.” (Matti Tieaho, Kymen Sanomat 24.1.2002)

Arvosteluja - Lastenkirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hemmo Hölmöläinen, 2008 uudistetut hölmöläistarinat/sarja jatkuu

”Mandart pelkistää kansanperinnettä selkeästi. Kylähulluista viisain eli tarinahahmona uusi Hemmo Hölmöläinen on tietysti vähän erilainen, nuorekas ja kaikin tavoin nenäkäs.” (Teppo Kulmala, Keskisuomalainen 22.12.2008[5])

”Pamela Mandartin kirjoittama ja Cara-Maria Knuutisen kuvittama Piilolaakson Talvi on herttaisen vanhanaikainen hyvän mielen joulusatu lumikinoksineen ja talvitouhuineen.” (Kaksplus 12/2008)

”Piilolaakso on ennen kaikkea katselukirja, jonka muinaiset pehmoeläinhahmot varmasti valloittavat monta pientä katsojaa.” (Opettaja 46/2007)

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat ja TV-sarjat, joissa tuottajana
  • Chaplinesque, (Chaplinin tapaan), lyhytelokuva (1993)
  • Virtaset ja Kekkonen, TV-elokuva (1993)
  • 27 totta valetta, arkkitehtuurielokuva (1994)
  • Meininki, arkkitehtuurielokuva (1995)
  • Sinun Unelmiesi Tähden, TV-viihdesarja (1995)
  • Pirjo B:n Pystypaini, keskusteluohjelmasarja (1996)
  • Going to Kansas City, suomalais-kanadalainen yhteistuotanto, teatterilevityselokuva (1998)
  • Radio Sooda, nuorten ajankohtaisohjelmasarja (2002)
  • Puhalluskukkapoika ja Taivaankorjaaja, TV-elokuva (2002)
  • Vasikantanssi, lasten TV-sarja (2003)
  • Keisarikunta, teatterilevityselokuva (2004)
  • Den Stora Resan, lyhytelokuva (2006)
  • Huvudrollen, lyhytelokuva (2006)
  • Unna ja Nuuk, lasten teatterilevityselokuva (2006)
  • Mattihan se sopan keitti, TV-sarja (2009)
  • Piilolaakson tarinoita, 15-osainen animaatiosarja. Käsikirjoitus Pamela Mandart. (2009)
  • Hemmo Hölmöläinen, 15-osainen animaatiosarja. Ohjaus ja käsikirjoitus Pamela Mandart. (2010)
Dokumenttielokuvat, joissa tuottajana
  • Kotkan poikii (1990)
  • Haave Välimerestä (1991)
  • Venetsiasta Niilille (1991)
  • Lootuksen maailma (1993)
  • Säveltäjä Matti Bergström ja Pirjo (1995)
  • Viisi harjoitusta avoimuuteen (1995)
  • Anja taistelee eläinten puolesta (1996)
  • Viisauden lähteillä (1997)
  • Kuka oli Felix Kersten? (1998)
  • Takapenkillä 2000-luvulle (1999)
  • Ihmisen armoilla (1999)
  • Paluu Koillisväylälle (1999)
  • Daphnen ja Göran Schildtin vanavedessä (2000)
  • Murusina on leipäni maailmalla (2001)
  • Anteeksianto (2001)
  • Nyholms Fisk (2002)
  • Päivätanssit (2002)
  • Kansankynttilä (2002)
  • Rajaseudun poikamiehet (2003)
  • Huset (2003-2004)
  • Kainuun tähti (2004)
  • Suomalaisia kielikylpyjä (2004)
  • Redrama – dokumentti (2004)
  • Vägen hemifrån (2005)
  • Valon ja varjon mestari (2008)
Luontoelokuvat, joissa tuottajana
  • Kyy – kavalin kaikista eläimistä (1993)
  • Lintumies ja pöllömetsä (1994)
  • Linnunradan kansaa (1995)
  • Karhun valtakunta (1997)
  • Ahma - erämaan yksinäinen (1999)
  • Metsäpeuran paluu (2000)
  • Pohjolan sudet (2001)
  • Djur i Finland, 20-osainen sarja (2001)
  • Suomen villieläimet, 16-osainen sarja. Käsikirjoitus Pamela Mandart (2001)
  • Tarujen ja legendojen hirvi (2002)
  • Ruokki – lentävä pingviini (2002)
  • Myrskyluodon linnut (2002)
  • Tuhat kuvaa liito-oravasta (2002)
  • Korkeasaaren eläinlapset, 13-osainen sarja (2003)
  • Korentolampi (2003)
  • Tjädern (2003)
  • Gamla gruvans nya liv (2003)
  • Baltic – Sea of Surprises (2003)
  • Kuukkeli, metsän emäntä (2003)
  • Harmaahylkeen laulu (2003)
  • Predators Paradise, Petojen paratiisi (2006)
  • Benjam ja lepakonmetsästäjät (2006)

Oikeudenkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pamela Mandart sai vankeustuomion törkeästä petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä[6], jotka liittyivät hänen elokuvayhtiöittensä konkurssiin vuonna 2007. Hovioikeuden tuomio vuoden 2012 marraskuulta oli kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, joka tuli lainvoimaiseksi huhtikuussa 2014.

Palkinnot, tunnustukset ja ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unna ja Nuuk, pitkä elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Giffoni Film Festival, Italia 2006, 2. sija Kidz-sarjassa
  • Valtion elokuvataidetoimikunnan laatupalkinto 2006

Keisarikunta, pitkä elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2 Jussi-palkintoa 2004: Yleisö-Jussi parhaasta kotimaisesta elokuvasta sekä palkinto parhaasta puvustuksesta
  • 4 Jussi-ehdokkuutta 2004 – lavastus, äänisuunnittelu, puvustus, sivuosa
  • Elokuva-Finlandia 2004 Kari Sohlbergille kuvauksesta
  • Muistomerkki kuvauspaikalla Kotkassa[7][8]

Kainuun tähti, dokumenttielokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Telvis erikoispalkinto 2005 – paras dokumenttielokuva
  • Jacttu ensimmäinen palkinto (Prix de Canton Vaud) Nuorten tekijöiden sarjassa Visions du Reel -festivaali, Nyon, Sveitsi 2005
  • Talent Dove -palkinto, joka myönnetään "poikkeuksellisesta lahjakkuudesta doku- menttielokuvan saralla". Leipzigin kansainvälinen dokumentti- ja animaatioelo- kuvan festivaali 2005

Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (Scattered in the wind), tv-elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pääpalkinto, Lucanian elokuvafestivaali, Italia 2004
  • Valittu kilpasarjaan, Teheran International Short Film Festival 2004
  • Special Mention of the jury, Odense International Film Festival, Tanska 2004
  • Paras Pohjoismainen lyhytelokuva, Nordisk Panorama 2003
  • Telvis-palkinto - Vuoden paras tv-elokuva 2002
  • Kunniamaininta, Koura 2003
  • Vuoden kolmen parhaan tv-elokuvan joukossa, Venla-gaala 2003

Predators Paradisel Petojen paratiisi, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paras suomalainen luontoelokuva 2006, Vaasa Wildlife Festival 2006
  • Viron Ympäristöministeriön kunniamaininta, Lihulan luontofestivaali 2006

Benjam ja lepakonmetsästäjät, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Merit Award for Presentation of Difficult Subject Matter, International Wildlife Film Festival, USA 2006

Harmaahylkeen laulu, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paras ohjaus ja festivaalin pääpalkinto, 1ith Puchalski International Film Festival, Lodz, Puola 2005

Ruokki – Lentävä pingviini, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kilpailusarjassa jaettu toinen sija, Matsalu Nature Film Festival, Viro 2004

Korentolampi, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paras kuvaus, 11th Puchalski International Film Festival, Lodz, Puola 2005
  • Finalist Award, International Wildlife Film Festival, Missoula, USA 2004
  • Merit-palkinto vedenalaisesta kuvauksesta, International Wildlife Film Festival, Missoula, USA 2004

Tuhat kuvaa liito-oravasta, luontoelokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Finalist Award tulokassarjassa, International Wildlife Film Festival, Missoula, USA 2003
  • Viron luonnonsäätiön erikoispalkinto, Maatsalu, Viro 2003
  • Kilpailusarjassa jaettu toinen sija, Greengate Nature Film Festival 2003

Wolverine – The Arctic Loner (Ahma – erämaan yksinäinen), luontoclokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pääpalkinto Wiznan festivaaleilla, Puola 2000
  • Erikoispalkinto “Small budget, big impact", Wild Life Europe-festivaali, Ruotsi 1999

Going to Kansas City, pitkä elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valtion elokuvataidetoimikunnan laatupalkinto 1998
  • Jussi-palkinnon ehdokkuus musiikista

A Dream of The Mediterranean (Haave Välimerestä), dokumenttielokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Erikoispalkinto meriaiheisilla festivaaleilla, Toulon, Ranska 1993
  • Telvis-kilpailussa toinen sija kulttuuriohjelmien sarjassa, 1992
  • Valittiin 2. parhaaksi kulttuuriohjelmaksi Suomessa

Esiintymisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pamela_Mandart&oldid=21502317”