Palsamikääpä
| Palsamikääpä | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | balsamea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Oligoporus balsameus |
|
Palsamikääpä (Postia balsamea) on Suomessa harvinaisena tavattava kääpälaji, jonka taksonomiaa selvitetään vielä. Palsamikäävästä nimittäin tavataan kasvutavoiltaan erityyppisiä itiöemämuotoja, mutta ei ole varmaa johtuuko erilainen ulkonäkö isäntäpuusta vai onko kyse eri lajeista. Isäntäpuita ovat ainakin mustamarjaorapihlaja ja koivut, mutta myös muut lehtipuut ja havupuut ovat mahdollisia.
Palsamikäävän itiöemä on yksivuotinen, sitkeä ja pileaattinen tai puoliresupinaattinen. Lakit ovat tukevia ja hyllymäisiä (joskus hentoja ja viuhkamaisia) ja niiden yläpinta on sileä. Aluksi itiöemät ovat valkoisia, mutta vanhemmiten tai kuivuessa yläpintaan tulee yhä enemmän nahanruskeita sävyjä ja harmaanruskeita vöitä, myös valkoisen pillipinnan väri tummuu. Pillejä on 3-6 millimetrillä. Palsamikääpä tuoksuu tuoreena heikosti mäntysuovalle ja maistuu hapankorppumaiselta.
Vertaa lajeihin: rahkakääpä, lapakääpä, savukääpä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 298-299. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0