Lapakääpä
| Lapakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | floriformis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Oligoporus floriformis |
|
Lapakääpä (Postia floriformis) on Suomessa harvinainen ja eteläisesti kasvava kääpälaji. Se kasvaa kuolleiden havupuiden (kuusi, mänty) kannoissa ja juuriosissa.[2]
Itiöemä kasvaa yksivuotisena, yleensä usean itiöemän rykelmänä. Itiöemätyyppi on pileaattinen ja lakit voivat olla kapeatyvisiä tai jalallisia. Usein lapakääpä kasvaa suppilomaisesti puusta yläviistoon kohoten, mutta myös lusikkamaiset ja kynsimäiset kasvumuodot ovat mahdollisia. Yleisväri niin mallossa, ylä- kuin pillipinnallakin valkoinen, ikääntyessä yläpintaan tulee käävän leveimmälle kohdalle yksi tai kaksi heikosti savunruskeaa vyötä. Pyöreitä pillejä on 4–7 millimetrillä. Tuoreena lapakääpä on pehmeä ja kuivana taas jäykkä. Maistuu kitkerälle. Toisinaan itiöemien ympärillä näkyy tiilenpunaista jauhetta, joka on kuromaitiöitä eli klamydosporeja.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Postia floriformis (Quél.) Jülich, 1982 catalogueoflife.org. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 305. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0