Palavien tasankojen taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palavien tasankojen taistelu
Päivämäärä:

n. 99 vuotta jälkeen lohikäärmeratsastajien kukistumisen.

Paikka:

Palavat tasangot

Lopputulos:

Valtakunnan tappio

Osapuolet

Vardenit
Surda
Kääpiöt
urgalit

Galbatorixin valtakunta

Komentajat

Nasuada
Orrin
Hrothgar

Ei tiedossa

Vahvuudet
Tappiot

ei tiedossa

Valtavat

Palavien tasankojen taistelu on fiktiivinen taistelu, joka käytiin Christopher Paolinin romaanissa Esikoinen Palavilla tasangoilla Jietjoen varrella Surdassa.

Taistelu ja sen taustat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajihadin kuoleman jälkeen tämän tytär Nasuada vei Vardenit Farthen Dûrista Surdaan, josta Galbatorix löysi heidät vakoilijaryhmänsä Mustan käden kautta Vardenien oleilevan ja kokosi mahtavat sotavoimansa kukistaakseen sekä Vardenit että surdalaiset samaan aikaan. Vardenien vakooja Urû'baenista havaitsi noin satatuhatpäisen armeijan marssineen kaupungin ohitse yöaikaan, kun Vardenit olivat luulleet näiden olevan edelleen Gil'eadissa Murtahgin harhautuksen ansiosta. Vardenit ja surdalaiset kokosivat yhteiset sotavoimansa, joiden päälliköksi nimitettiin Nasuada, ja veivät ne Palaville tasangoille, joilla oletettiin Valtakunnan joukot kohtaavan. Kun Valtakunnassa kuultiin Eragonin liittymisestä Vardeneihin, oli näiden riveihin uskaltautunut liittyä sankoin joukoin lisää Galbatorixin vihaajia. Lisäksi Vardenit olivat nyt liitossa Surdan armeijan kanssa ja juuri ennen taistelua heihin liittyi satapäisen urgaliheimon joukot. Täten nämä olivat huomattavasti vahvempia kuin Farthen Dûrin taistelussa, mutta Valtakunta oli edelleen huomattavasti vahvempi.

Heikompi surdalaisten ja vardenien armeija aloitti taistelun hyökkäämällä ensin ja olikin aluksi niskan päällä, kunnes Valtakunta sai käännetyä miesylivoimansa hyväkseen. Valtakunta pääsi niskan päälle, ja vardenit, surdalaiset ja urgalit olivat alakynnessä. Silloin Palaville tasangoille saapuivat tuhannet kääpiöt kuninkaansa Hrotgarin johdolla ja hetkeä myöhemmin myös joelle rantautui Lohikäärme-nimisellä aluksella satakunta carvahallilaista johtajanaan Eragonin veli Roran, mikä käännytti jälleen taistelun kulun jälleen valtakuntaa vastaan. Muita taisteluun osallistuneita maageja taitavampien Kaksosten liittyminen taisteluun pakotti jälleen vardenit, surdalaiset, urgalit ja kääpiöt perääntymään, kunnes Roran surmasi kaksoset vasarallaan. Taisteluun liittyi lopussa vielä myös uusi lohikäärme, Thorn, ja sen ratsastaja, Murtagh, joka surmasi Hrothgarin, ennen kuin Eragon haastoi tämän kaksintaisteluun ja hävisi. Voitostaan huolimatta Murtagh jätti Valtakunnan joukot häviämään taistelun ja lähti itse otettuaan ensin isänsä, Morzanin miekan, Zar'rocin, Eragonilta ja kerrottuaan heidän olevan veljeksiä.