Pakkovalta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Potentiaalista uutta tutkimusta |
Pakkovalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on ohjata yhteisön toimintaa, tarvittaessa välittömiä pakkokeinoja käyttämällä tai välillisesti pakkokeinojen käyttämisellä uhkaamalla. Oikeuksia ja lakeja suojellaan usein pakkovallan keinoin. Toisaalta oikeudet ja lait voivat olla luonnottomia, jos kansalaiset tottelevat vain pakkovallalla.
Marxilaisessa diskurssissa sillä viitataan yhteiskuntaan, joka on olemassa ennen työväenluokan vallankumousta ja kommunistisen yhteiskunnan syntyä. Libertaareilla ja tietyillä muilla poliittisilla ryhmillä on oma, erittäin negatiivinen käsityksensä pakkovallasta, pitäen sitä käytännössä aina moraalisesti vääränä.
Sekä valtio että muut tahot käyttävät pakkovaltaa poliittisiin tarkoituksiin. Pakkovaltaa (lähinnä erityisessä poliittisessa merkityksessä) vastustavat anarkistit, liberaalit, marxistit sekä pasifistit. Joka tapauksessa pakkovalta on yksi perinteisimpiä motivointikeinoja, ja sitä käytetään jatkuvasti siihen tarkoitukseen. Muuhun kuin lakien valvomiseen rangaistusten keinoin perustuvia yhteiskuntia ei ole toteutettu, lukuun ottamatta lyhytikäistä anarkistien valtaa osissa Espanjaa sisällissodan aikana. Vaihtoehtona pakkovallalle on siten ollut mielivalta, joka on harjoitettu feodalismin aikana ja muun muassa Afganistanin sisällissodan jälkeen 1992–1996 ja Somaliassa diktaattori Siad Barren hallituksen kaaduttua. Tällöin hallinnassa ovat erilaiset lähinnä rosvojoukoiksi luokiteltavat ryhmät.