Paavo Koskenhovi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paavo Antero Koskenhovi, ent. Kettunen (2. maaliskuuta 1871 Joroinen28. syyskuuta 1942 Salo[1]) oli suomalainen lääkäri, suomentaja ja suomalaisuusmies.

Koskenhovin vanhemmat olivat maanviljelijä Paul Kettunen ja Hilda Augusta Wentin. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1899 oli Aini Kristiina Jurva (k. 1918) ja toinen vuodesta 1934 Lyyli Saarikko. Koskenhovi tuli ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1890 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1899. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Bostonissa Yhdysvalloissa 1921. Koskenhovi toimi kunnanlääkärinä Heinävedellä ja Paimiossa 1899–1905, rautatielääkärinä Salossa 1905–1920 ja yksityislääkärinä Yhdysvalloissa 1920–1937.[1] Hän oli toimittamassa Duodecimin kahden muun jäsenen kanssa korjattua ja täydennettyä painosta Sanaluettelo Suomen lääkäreille -teoksesta (1898), julkaisi kirjasen Kansallisuus- ja kielikysymyksestämme (1907) ja käänsi Mikkel Hindheden teoksen Ravintomme uudistus (1907).[2] Oman synnytyslaitoksen johtaja Salossa Koskenhovi oli 1904–1920. Aktiivinen suomalaisuusaatteen kannattaja Koskenhovi oli Suomalaisuuden Liiton perustajia ja toimi Salon Suomalaisen Seuran puheenjohtajana 1907–1910. Hän osallistui kunnalliselämään, avusti sanomalehtiä ja käänsi Emanuel Swedenborgin teoksia.[3]

  • Kansallisuus- ja kielikysymyksestämme, Helsinki : P. Virkkunen, 1907
Suomennokset
  • Mikkel Hindhede, Ravintomme uudistus : elä terveellisesti! : elä voimakkaana! : elä halvalla!, Porvoo : WSOY, 1907.
  • Ad. Czerny, Lääkäri lapsen kasvattajana, WSOY 1908
  • Emanuel Swedenborg, Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi, London : Swedenborg Society, 1938.
  • Emanuel Swedenborg, Taivas, sen ihmeet ja helvetti (De coelo et ejus mirabilibus). Hyvinkää : Suomentaja, 1940. – Espoo: Nova Hierosolyma ry, [2016 ISBN 978-952-93-5321-7
  • G. Trobridge, Swedenborgin elämä ja opetukset Salo 1941
  1. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899. (Viitattu 17.9.2018)
  2. Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 173. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  3. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 1.10.1942, s. 7.