Paavo Junttila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paavo Junttila
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1918
Vuoksela
Kuollut20. toukokuuta 2005
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti sotilas
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi
Palvelusvuodet 1939–1978
Komentajuudet Jääkäripataljoona 1
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Kunniamerkit Suomen Leijonan suurristi
Ylennykset eversti 1966, kenraalimajuri 1969, kenraaliluutnantti 1972

Paavo Johannes Junttila (24. kesäkuuta 1918 Vuoksela20. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen korkeissa esikuntatehtävissä toiminut kenraaliluutnantti.

Junttila valmistui upseeriksi Kadettikoulusta 1941. Sodan jälkeen hän oli komppanianpäällikkönä Jalkavakirykmentti 9:ssä ja opetusupseerina Maasotakoulussa. Junttila suoritti Sotakorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssin vuosina 1951–1952. Vuosina 1953–1955 hän toimi toimistoupseerina Pääesikunnassa ja yleisen taktiikan ja sitten vuosina 1955–1960 sotahistorian opettajana Sotakorkeakoulussa. Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä hän työskenteli 1960–1963. Seuraavaksi Junttila komensi Pohjanmaan jääkäripataljoonaa 1963–65. Vuodet 1965–1966 hän palveli Pääesikunnan Operatiivisen toimiston päällikkönä. Sotakorkeakoulussa hän oli uudelleen 1967–1969, nyt sen yleisesikuntaupseerikoulutuksen johtajana. Uransa viimeisinä ja korkeimpina tehtävinään hän toimi Pääesikunnassa päämajamestarina 1969–1971, yleisesikunnan päällikkönä 1971–1974 sekä Pääesikunnan päällikkönä 1974–1978. Junttila oli myös Puolustusneuvoston pääsihteeri 1971–1974.

Paavo Junttila osallistui talvisotaan varusmiesryhmänjohtajana Sissipataljoona 2:ssa Tolvajärven ja Aittojoen suunnalla. Jatkosodassa Junttila toimi komppanianpäällikkönä ja toimistoupseerina 10. Divisioonan esikunnassa Karjalankannaksella.[1] Ylennyksiä: majuri 1955, everstiluutnantti 1960, eversti 1966, kenraalimajuri 1969, kenraaliluutnantti 1972.[2]

  1. Kadettiupseerit 1920–1985, s. 242. Kadettikunta ry. ja Upseeriliitto ry., 1985. ISBN 951-99690-4-7
  2. Kuka kukin on 1978 (runeberg.org)