Paavo Järvinen
Paavo Akseli Järvinen (1. maaliskuuta 1900 Sääksmäki – 4. elokuuta 1958 Tampere) oli suomalainen punakaartilainen, jonka vuoden 1918 sisällissodasta kertova omaelämäkerrallinen romaani julkaistiin vuonna 2017. Myöhemmältä ammatiltaan hän oli teknikko, joka teki työuransa teollisuudessa.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavo Järvinen syntyi Sääksmäen Huittulan kylässä itsellinen Juho Kustaa Antinpojan ja Adolfina Juhontyttären perheeseen. Hänen isänsä kuoli tapaturmaisesti jo Paavon ollessa kaksivuotias. Kansakoulun jälkeen Järvinen opiskeli Lahden kansanopistossa, ja oli myöhemmin teollisuustyöläisenä Helsingissä. Sisällissodan alettua Järvinen liittyi 17-vuotiaana Helsingin punakaartiin ja osallistui Hämeen rintaman taisteluihin.[1] Hän kuului myös kotipitäjäänsä Sääksmäkeä kiertäneeseen punaisten ratsu-osastoon.[2] Sodan loppuvaiheessa Järvinen joutui Hämeenlinnan vankileirille. Vapautumisensa jälkeen hän muutti 1920-luvulla Tampereelle, jossa Järvinen työskenteli Tammerkosken voimalaitoksen käyttöpäällikkönä. Hän avioitui Eelin Maria Korhosen (1900–1973) kanssa 1926 ja perheeseen syntyi myöhemmin neljä lasta.[3] Järvinen kuoli liikenneonnettomuuden seurauksena Tampereen yleisessä sairaalassa vuonna 1958. Rekka-auto ja taksi tulivat ohitustilanteessa rinnakkain Järvisen mopoa vastaan, jolloin Järvinen suistui ojaan ja sai vaikean päävamman.[4][5]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvinen alkoi kirjoittamaan vuonna 1954 Väinö Linnan innoittamana. Hän tarjosi omaelämäkerrallista Kovaa aikaa -romaaniaan WSOY:lle ja Karistolle, mutta teokselle ei löytynyt kustantajaa. Sisällissotaa tutkinut historioitsija Tuomas Hoppu sai käsikirjoituksen haltuunsa 2000-luvun alussa ja lopulta se julkaistiin vuonna 2017. Romaanin alkusanat ja selitykset kirjoittanut Hoppu pitää teosta historiallisesti tärkeänä dokumenttina, joka hänen mukaansa haastaa jopa Väinö Linnan tulkinnan sisällissodasta. Järvisen näkemys sodan tapahtumista on hyvin sovitteleva ja jopa valkoisia ymmärtävä. Hän kertoo myös punaisten sotarikoksista ja pitää aseellista kapinaa suurena virheenä. Hoppu on luonnehtinut Järvistä poliittisilta näkemyksiltään tannerilaiseksi. Kovaa aikaa -romaanin lisäksi Järvinen ehti kirjoittamaan novelleja, joista kaksi julkaistiin Maaseudun tulevaisuudessa.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paavo Järvinen: Kovaa aikaa. Erään punakaartilaisen kokemuksia kansalaissodan ajoilta. (Alkusanat ja selitykset Tuomas Hoppu) Sastamala: Warelia, 2017. ISBN 978-952-59402-8-2
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kuusela, Matti: Esikoisromaani ilmestyy 59 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen – Tässä saattaa olla syksyn tärkein kirja 100 vuotta täyttävässä Suomessa 10.9.2017. Aamulehti. Arkistoitu 14.9.2017. Viitattu 14.9.2017.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Kovaa aikaa 2017. Tyrvään Pryki. Viitattu 14.9.2017.
- ↑ Kovaa aikaa 24.8.2017. Helsingin Reservin Sanomat. Viitattu 14.9.2017.
- ↑ Paavo Järvinen: Kovaa aikaa. Erään punakaartilaisen kokemuksia kansalaissodan ajoilta, s. 7. (Alkusanat ja selitykset Tuomas Hoppu) Warelia, 2017.
- ↑ Juonala, Jouko: Todempi kuin Pohjantähti. Ilta-Sanomat, 30.9.2017.