Kovaa aikaa
| Kovaa aikaa Erään punakaartilaisen kokemuksia kansalaissodan ajoilta |
|
|---|---|
 Kuvassa punaisten tykkiväkeä Vammalassa. |
|
| Kirjailija | Paavo Järvinen |
| Kuvittaja | arkistokuvitus |
| Kansitaiteilija | Mika Rautanen |
| Kieli | suomi |
| Genre | historiallinen romaani |
| Kustantaja | Warelia |
| Julkaistu | 2017 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 331 |
| ISBN | 978-952-5940-28-2 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kovaa aikaa – Erään punakaartilaisen kokemuksia kansalaissodan ajoilta on punakaartiin 17-vuotiaana liittyneen Paavo Järvisen 1950-luvun jälkipuolella valmiiksi kirjoittama romaanimuotoinen kuvaus kokemuksistaan sisällissodasta. Kirjan on julkaissut Warelia vuonna 2017.
Järvinen tarjosi tekstiään ainakin Karistolle ja WSOY:lle,[1] mutta ne eivät kiinnostuneet julkaisusta. Kirjaan esipuheen kirjoittanut Tuomas Hoppu pitää kirjaa ansiokkaana paitsi kaunokirjallisesti, ennen kaikkea myös historiallisesti mielenkiintoisena. Hän vahvistaa, että tapahtumat voi paljolti historiallisesti tarkistaa, ja hän on lisännyt tekstiin alaviitteisiin tarkentavia tietoja. Hoppu huomauttaa, että käsikirjoitus jätettiin valmiina kustantajalle ennen Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian ensimmäisen osan julkaisua, ja se poikkeaa sodan syiden ja seurausten osalta Linnan kuvauksesta, joka on Hopun mukaan muuttunut lähes historialliseksi totuudeksi.[2]
Hoppu korostaa, että sisällissota oli, toisin kuin Linnan teoksesta saa käsityksen, pitkälti kaupunkilaisten sota. Kaatuneista punakaartilaisista oli runsaat 12 prosenttia helsinkiläisiä. Järvinen oli kansanopiston jälkeen muuttanut Helsinkiin, ja sisällissodassa hän kuului helsinkiläiseen komppaniaan. Siltä pohjalta hän on romaanin kirjoittanut. Alkuperäisestä käsikirjoituksesta on ajan myötä kadonnut loppupuolelta viisi liuskaa, ja tästä muodostuu kertomukseen katkos, jolla ei Hopun mukaan ole kuitenkaan erityistä merkitystä.[2]
Teos on ollut kustantajansa Warelian tähänastisista julkaisuista myydyin.[3]
Kirjan alkuasetelmassa Järvinen antaa kuvan työläisten suhtautumisesta esimiehiin:
| ” | Sen vuoksiko [Lötjönen] oli asetettu mestariksi koska hän oli korviaan myöten täynnä itsetehostuksen tarvetta, kuten henkisesti köyhät aina ovat."[4] | ” |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kovaa aikaa on saanut kritiikeissä kautta linjan hyvin myönteisen vastaanoton. Matti Kuusela toteaa Aamulehdessä, että kirjassa olisi paljon ainesta elokuvaksi.[5]
Jouko Juonala luonnehtii Ilta-Sanomissa kirjaa väkeväksi romaaniksi. Hän pitää kirjoittajaa tasapuolisena ja sovinnollisena, mikä tulee esiin muissakin arvioissa.[1]
Sirpa Koskinen (Kansan Uutiset) muistuttaa, että tekijä kypsytti kertomusta neljäkymmentä vuotta, ja Koskisen mukaan se näkyy tekstissä.[6]
Järvisen pojanpoika Simo Kurra pitää romaania raakileena, jota kirjoittaja olisi aikanaan voinut kustantajan palautteen avulla kehittää eteenpäin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jouko Juonala: Punakaartilainen Paavo Järvinen joutui sisällissodassa vankileirille Ilta-Sanomat. 8.10.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ a b Tuomas Hoppu: Alkusanat teoksessa Kovaa aikaa, s. 5–11.
- ↑ Minna Isotalo: Vuosikymmen Wareliaa – Kovaa aikaa oli pienkustantamolle onnenpotku Alueviesti. 29.11.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Järvinen, s. 16
- ↑ Matti Kuusela: Esikoisromaani ilmestyy 59 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeenArkistoitu kopio Aamulehti. 10.9.2017. Arkistoitu 14.9.2017. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Sirpa Koskinen: Sisällissotaromaani tuomitsee aseellisen kapinan Kansan Uutiset. 7.1.2018. Viitattu 20.1.2018.