Paalain

Heinäpaaleja Amesin lähellä Iowassa

Kverneland Taarup 7517 käärijä

Paalain on maatalouskäytössä oleva traktorikäyttöinen laite, jonka tehtävänä on puristaa ja sitoa kasvimassa säilytettävään muotoon. Myös turvetta ja jätteitä kuten paalimuoveja voidaan paalata.

Paalain saa käyttövoiman traktorin voimanottoakselista nivelakselin välityksellä. Paalaintyypistä ja käyttötarkoituksesta riippumatta sen koneistoon kuuluu noukin, puristuskammio ja sidontamekanismi. Noukin poimii maasta paalattavan aineksen ja nostaa sen kammioon siirrettäväksi. Paalaintyypistä riippuen kammioon siirrossa avustaa erillinen sulloja ja itse puristuksesta kammiossa huolehtii erillinen puristusmäntä tai kammio itse. Puristuskammion täytyttyä paalattu paali sidotaan. Sitomiseen käytetään paalinarua, verkkoa tai muovia.

Paalaimia löytyy myös jätteidenkäsittelylaitteista. Paalaimen toiminta perustuu voimakkaaseen pystysuoraan puristusvoimaan, joka tiivistää jätteen pienemmäksi tilavuudeksi, tehostaen näin jätteen käsittelyä, varastointia ja kuljetusta. Puristuksessa käytetään yhtä tai useampaa hydraulisylinteriä. Lopuksi puristettu paali sidotaan muovi- tai teräslangalla.

Käyttötarkoitus

• rehuntuotanto

säilörehupaalit

kuivaheinäpaalit

• kuivituskäyttö

olkipaalit

• energiantuotanto

energiapaalit (Ruokohelpi)

Paalaintyyppejä

Claas Rollant 46 pyöröpaalain

Welger pienkanttipaalain

Pienkanttipaalain

Kovapaalain

Kovapaalain tekee pieniä kantikkaita paaleja. Kovapaalain sitoo paalin naruilla.

Pyöröpaalain

Pyöröpaalaimet tekevät lieriön mallisia paaleja. Usein eläinten rehuksi käytettävä paali kääritään lisäksi muoviin. Kuivikkeeksi tai energiaksi käytettäviä paaleja ei useimmiten kääritä.

Kiinteäkammioinen pyöröpaalain

Kiinteäkammioinen pyöröpaalain perustuu kammion ympärillä pyöriviin teloihin. Telat pyörittävät muodostuvaa paalia kammiossa. Paalin täyttyessä telat puristavat paalattavaa materiaalia siten, että paalista tulee tiukka. Paalin tullessa täyteen, ottaa paalain huomattavasti enemmän voimaa, kuin paalin kehityksen alkuvaiheessa. Kiinteäkammioisen paalaimen paalit ovat aina samankokoisia, useimmissa koneissa noin 125 cm halkaisijaltaan.

Muuttuvakammioinen pyöröpaalain

Muuttuvakammioisessa pyöröpaalaimessa on telojen sijaan joko kuminen matto tai ketju. Muuttuvakammioinen paalain puristaa paalia paalin kehittymisen alusta asti, jolloin paalista tulee tasaisen tiukka. Toisin kuin kiinteäkammioinen, muuttuvakammioisessa paalaimessa voimanottotehontarve on tasainen koko paalin kehityksen ajan. Muuttuvakammioisella paalaimella voidaan tehdä erikokoisia paaleja. Paalin halkaisija noin 80 cm:n ja 200 cm:n välillä.

Yhdistelmäpaalain

Yhdistelmäpaalaimessa on samassa rungossa paalain sekä käärijä. Koneella voidaan kääriä samalla, kun paalataan. Yhdistelmäpaalain vähentää työvoiman tarvetta, sillä se säästää yhden työvaiheen.

Jatkuvatoiminen pyöröpaalain (Non-stop-paalain)

Jatkuvatoimisen pyöröpaalaimen ei tarvitse pysähtyä sidonnan ajaksi. Tällaisessa paalaimessa on esikammio, johon sidonnan aikana kertynyt massa menee. Jatkuvatoimisuus parantaa työsaavutusta, sekä helpottaa kuljettajan ja traktorin työtä.

Suur(kantti)paalain

Historia

Vuonna 1978 Hesston esitteli ensimmäisen suurkanttipaalaimen josta eri valmistajilla on vastaavat versionsa, paali on suorakaiteen tai neliön muotoinen ja pituus on säädettävissä.

Tyypillisesti paalin korkeus on n.90 cm, ja leveys n. 90 cm tai n. 90 cm korkea ja leveys n. 120 cm, tai n. 120 cm korkea, ja n. 120 cm leveä, jalkamitoissa paalin koko on 3'X3' 3'X4' tai 4'X4', paalin pituutta voidaan säätää tarpeen mukaan, 1 m–2,8 m riippuen valmistajasta. Korkeuden ja leveyden osalta on eri valmistajilta löytyy myös muita kokoja.

Paalaimen toimintaperiaate

Paalatessa kone tekee eri työvaiheita, joissa osaan voidaan vaikuttaa paalin käyttötarpeen mukaan, ensiksi paalaimessa on noukkija joka nostaa karhon maasta, ja tämän jälkeen karho siirtyy sullojaan, joka voi olla mäntä, tai roottorityyppinen, tämän jälkeen karho voidaan silputa, jos kone on varustettu silppuriterillä, terien määrää voi joissain malleissa vaihdella, ja saada haluttu silpunpituus. Roottorisulloja säädettävillä silppuriterillä on tavanomaisin uusissa paalaimissa.

Tämän jälkeen karho siirtyy esikammioon jonka tarkoitus on kerätä karhosta paalin korkuinen hiutale (englanniksi flake), paalaimessa on automaattinen järjestelmä, joka esikammion täytyttyä nostaa hiutaleen paalikammioon silloin, kun paalimäntä on työvaiheen taka-asennossa, tämän jälkeen kampiakselin, ja kiertokankien liikuttama paalimäntä työntää hiutaleen paalikammioon, jonka kireyttä voidaan säätää, sekä sivujen, että yläosan osalta. Paalin tiukkuus voidaan esivalita ja automatisoitu järjestelmä säilyttää tiiveyden suojaten järjestelmää ylikuormitukselta. Paalikammion sivuissa on jousikuormitteisia hakoja jotka tukevat hiutaletta ja pitävät paalin oikeassa muodossa.

Kun paalin haluttu pituus on saavutettu, paali solmitaan automaattisesti, ja toiminnot jatkuvat alusta. Valmistuva paali työntää valmiin paalin edellään, ja paalin tiiviys perustuu jo sidotun paalin ja paalikammion väliseen kitkaan, paalikammion pituus on n.2,5 metriä, josta kiristyslevyjen pituus n.1,5 metriä, lopuksi valmis paali poistuu paalaimesta ja sidontalangat pitävät paalin kimmoisuudesta johtuen paalin kasassa.

Eri valmistajilla on erilaisia järjestelmiä joilla paaleja voi tarvittaessa esikerätä 3 kappaleen eriin, tavanomaisesti paali jää yksittäin ja rullaa koneesta maahan rullaradan kautta.

Kaksoissolmijan toiminta

Paalin sitomiseen käytetään lankaa, joko muovi tai luonnonkuitua, ja sitominen tapahtuu solmijoilla joita on 4–6, tyypillisesti 90 cm leveän paalin paalaimessa on 4 solminta ja 120 cm leveän paalin paalaimessa on 6 solminta, kaksoissolmin tarkoittaa sitä, kone tekee kaksi solmua peräkkäin, ja joka solmimella ylä ja alalanka, 4 solmiminen paalain vaatii 8 lankakerää, 6 solmiminen paalain vaatii 12 lankakerää. Langan kulutus menee yleensä siten, että ylälankaa kuluu paalin pituuden ja alalankaa paalin päiden, ja pituuden mukaan, johtuen solmineulojen toiminnasta.

Ennen paalauksen aloittamista kaksoisidontasolmimissa solmitaan ylä, ja alalanka toisiinsa siten, että ylälanka pujotetaan lankajarrun, ja jousikiristimen läpi, ja alalanka lankajarrun, jousikiristimen ja solminneulan läpi, ja ylä ja alalangan päät sidotaan toisiinsa käsin, valmistajilla on seikkaperäiset ohjeet oikeasta pujotusjärjestyksestä.

Kun paalin haluttu pituus on saavutettu, niin paalausmännän saavuttaessa puristusvaiheen lopun, (paalausmäntä on kiinni valmistuvassa paalissa) automaatinen solminta käynnistyy. Solminneulat nousevat paalausmännässä olevien aukkojen kautta kohti solmimia, jotka tekevät ensiksi valmiin paalin lopetussolmun, ja tämän jälkeen seuraavan paalin aloitussolmun, tämän jälkeen solmineulat laskevat alas eli poistuvat paalauskammiosta, ja paalausmäntä palaa taka-asentoon. (Oikeasti koneen kulkusuunnassa eteen), ja paalaus jatkuu kunnes seuraava paali saavuttaa solmintapituuden.

Solminneulojen, ja paalausmännän synkronointi on oltava tarkka, koska paalausmäntä tukee paalia solminnan ajan, ja oikein säädettynä solmineulat eivät koske paaliin.

Paalainvalmistajia

(Toimivia, toimintansa lopettaneita, ja yhdistyneitä yrityksiä):

• Abbriata
• Bobruiskagromash
• Caeb
• Case IH
• Challenger
• Claas
• Fendt
• Fortschritt
• Freeman
• Gallignani
• Gehl
• Hesston
• International Harvester
• John Deere
• Jones (North Wales, UK)
• Krone
• Kubota
• Kuhn
• M&W
• Maschio
• Massey Ferguson
• McHale
• New Idea
• New Holland
• Welger
• Vermeer
• Vicon

Katso myös

• Luettelo maatalouskoneista vuodenkierron mukaan

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paalain Wikimedia Commonsissa