Päiväpursi
Päiväpursi on päiväkäyttöön tarkoitettu purjevene. Päiväpurret soveltuvat erityisen hyvin merimies- ja veneilytaitojen harjoittamiseen. Aktiivisen harjoittelun lisäksi monen tyyppisillä päiväpursilla kilpaillaan myös vakavasti, mutta harjoittelun ja kilpailun lisäksi päiväpursilla voi turvallisesti tehdä lyhyitä päivä- ja viikonloppuretkiä sekä järvillä että merillä lähisaariin. Suurin osa päiväpursista on suunniteltu kilpapurjehdukseen. Kilpapurjehdukseen tarkoitettut päiväpurret jakautuvat skiffeihin, erilaisiin jolliin, katamaraaneihin ja urheiluveneisiin.
Päiväpursia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skiffit vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. Skiffit on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärimmäisen keveitä ja niissä suuri purjepinta-ala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoittamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollisimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja 49er. 49eriä purjehditaan kaksin, Musto Skiffiä yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.
Jollat ovat painokölittömiä päiväpursia ja ne jakautuvat pariin pääryhmään, trapetsillisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä, kuten esimerkiksi optimistijollia purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen E Scow.
Katamaraanit, Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on F18-luokan Hobie Tiger.
Urheiluveneet suurikokoisia painokölillisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat Platu 25 ja Melges 24.
Cruiserit eli retkipäiväpurret on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kilpapurjehdusradoille.