Riutunkarin tuulivoimapuisto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Oulunsalon tuulivoimapuisto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riutunkarin tuulivoimapuisto
Oulunsalon tuulivoimapuisto
Tuuliturbiinin siipu maassa heinäkuussa 2011.
Tuuliturbiinin siipu maassa heinäkuussa 2011.
Valtio Suomi
Sijainti Salonpää, Oulu
Koordinaatit 65°00′22″N, 25°12′14″E
Valmistunut 1999
Laajennettu 2003, 2008, 2023
Rakennuttaja Oulun Seudun Sähkö &
PVO Innopower Oy
Omistaja Pohjantuulen Voima Oy
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Korkeus 0 m
Tuulivoimalat 1 × WWD-3 (3 MW) [1],
3 × Enercon E138 (4,2 MW) [2][3]
Kapasiteetti 15,6 MW
Kartta
Riutunkarin tuulivoimapuisto
Commons luokka

Riutunkarin tuulivoimapuisto eli myös Oulunsalon tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Oulunsalossa Riutunkarilla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii neljä tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 15,6 megawattia.Tuulivoimapuiston on rakentanut Oulun Seudun Sähkö ja PVO Innopower Oy ja sen omistaa Pohjantuulen Voima Oy.[4]

Huomaa, että Routunkarin tuulivoimalaitos on eri yksikkö ja se sijaitsee Lumijoella.

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto sijaitsee Riutunkarin lauttarannassa. Yksi voimalaitos sijaitsee keinotekoisen niemen kärjessä lauttarannan vierellä, kolme muuta voimalaa lauttarantaan vievän tien varressa keinotekoisten niemekkeiden päässä. Voimalaitokset sijaitsevat 1,2 kilometrin matkalla lähes suorassa rivissä.[4]

Vanhin tuulivoimalaitos on vuodelta 2008 ja se on suomalaisen Winwindin valmistama WWD-3, jonka napakorkeus on 88 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 100 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[1][5][6] Lokakuusta 2022 asti on toiminut saksalaisen Enerconin valmistama E138/4200, jonka napakorkeus on 81 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 138 metriä ja kapasiteetti 4,2 megawattia.[2][3] Vuonna 2023 ja 2024 käynnistyivät vielä kaksi uutta Enerconin E138/4200-voimalaa, joiden napakorkeudet olivat 81 metriä ja 96 metriä.[7]

Voimalat on kytketty Oulun Seudun Sähkön omistamaan Oulunsalon sähköasemaan.[7]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuiston muotoutuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun nopein tuulivoiman rakentaja oli Revon Sähkö, joka rakensi Hailuodolle ja Siikajoelle tuulivoimaloita. Oulun Seudun Sähköä kiinnosti jäljelle jääneistä alueista Oulun, Lumijoen ja Oulunsalon rannat. Sähköyhtiö teki vuonna 1995 tuulimittauksia Oulunsalossa, mutta aloite Riutunkarin tuulipuistosta tuli Lumijoen kunnalta. Vaikka halukkaita oli muitakin, oli Riutunkarin ensimmäisen tuulivoimalaitoksen rakentaja Oulun Seudun Sähkö. 7,5 miljoonan markan tuulivoimalan rakentaminen oli mahdollista valtion 30 % tuen ansiosta, kun voimala maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa [8].

Voimalaitos oli kapasiteetiltaan hetken ajan Suomen suurin tuulivoimalaitos.[9] Se valmistui maaliskuussa 1999 ja se käynnistettiin elokuussa 1999. Voimala oli saksalaisen Nordexin valmistama N60/1300, jonka napakorkeus oli 65 metriä, tuuliturbiinin halkaisija oli 60 metriä, ja jonka kapasiteetti oli 1,3 megawattia.[10] Voimalan tunnukseksi tuli Oulunsalo 1.[11][12]

Riutankariin rakennettiin lisää tuulivoimaa PVO Innopowerin toimesta, kun sinne pystytettiin vuonna 2003 kolme suomalaisen Winwindin valmistamaa WWD-1-mallin tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus oli 70 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 56 metriä ja kapasiteetti 1,0 megawattia. Voimaloiden tunnuksiksi tuli Oulunsalo 2-4.[13][14] Nordexin tuulivoimala ei ollut teknisesti kestävä ja Oulun Seudun Sähkö myi alkuvuodesta 2007 tuulivoimalaitoksensa PVO Innopowerille.[9][15]

Vuonna 2007 muutettiin VTT:n tuulivoimatuotannon vuositilastojen tunnus Riutunkarin voimaloiden osalta. Oulunsalo 1 muuttui tunnukseksi Riutunkari T3 (jossakin tilastoissa lukee kyllä T1), ja myöhäisemmät voimalat Oulunsalo 2-4 voimaloiksi Riutunkari T4-T6. Syytä valittuun numerointiin ei ole tiedossa, mutta ehkä siinä mietittiin jo seuraavaa vuotta.[16][17]

Vuonna 2008 rakennettiin kaksi uutta tuulivoimalaitosta. Ne valmistuivat toukokuussa ja ne olivat suomalaisen Winwindin valmistamaa WWD-3-mallia, jossa napakorkeus oli 88 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 100 metriä ja kapasiteetti 3,0 megawattia. Näitä voimaloita merkittiin vuosituotannon tilastoissa tunnuksilla Riutunkari T1-T2.[6][5][18][1]

Riutunkarilla toimi vuosina 1999–2003 yksi tuulivoimala 1,3 megawatin teholla, vuosina 2003–2008 neljä tuulivoimalaa 4,3 megawatin teholla ja vuodesta 2008 alkaen kuusi tuulivoimalaa 10,3 megawatin teholla. Nämä olivat kaikki PVO Innopowerin omistuksessa ja ne muodostivat vuodesta 2006 yhden omistajan tuulivoimapuiston.[19][20]

WWD-1-voimalat alkoivat osoittaa hajoamisen merkkejä jo 2010-luvulla, kun kahden voimalan vaihdelaatikkoihin tuli vikoja. Innopowerin mukaan vikoja ei kannattanut korjata, sillä korjauskustannukset nousivat kymmeniin prosentteihin voimalan arvosta, joten ne pysäytettiin. Lisäksi vanhimmassa Nordexin voimalassa havaittiin turvallisuuteen vaikuttava vika, jonka takia se purettiin ja myytiin pois keväällä 2013. Tuulipuiston kapasiteetti laski parissa vuodessa 6,0 megawattiin.[19][20]

  • Alkutilanne elokuussa 2006, jossa näkyy Nordexin ja kolmen Winwindin voimalaa.
    Alkutilanne elokuussa 2006, jossa näkyy Nordexin ja kolmen Winwindin voimalaa.
  • Tuulipuiston itäisimmät neljä voimalaa toukokuussa 2007.
    Tuulipuiston itäisimmät neljä voimalaa toukokuussa 2007.
  • Toukokuun 2009 tilanne.
    Toukokuun 2009 tilanne.
  • Tuulipuistoa lokakuussa 2010.
    Tuulipuistoa lokakuussa 2010.
  • Talvinen kuva huhtukuussa 2013 kuuden voimalan puistosta.
    Talvinen kuva huhtukuussa 2013 kuuden voimalan puistosta.
  • Vuoden 2014 kuvasta puuttuu Nordexin voimala.
    Vuoden 2014 kuvasta puuttuu Nordexin voimala.

Tuulivoimapuiston uudistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuiston omistaja vaihtui lokakuussa 2015, kun Pohjantuulen Voima osti tuulipuiston. Alentuneeseen kauppahintaan kuului rasitteena kolme WWD-1-laitosta, jotka tuli purkaa pois. Purettavissa voimaloissa oli vielä käyttökelpoisia osia, joita kaupattiin esimerkiksi Ranskaan, jossa toimi edelleen runsaasti WWD-1-voimaloita. Muut osat romutettiin. Tuulipuistoon jäi toimintaan kaksi kolmen megawatin WWD-3-voimalaa, joilla arveltiin olevan käyttöikää vielä 5–6 vuotta.[21]

Pohjantuulen Voima haki vuonna 2018 rakennuslupaa kolmelle uudelle tuulivoimalaitokselle. Tarkoituksena oli ensin rakentaa kolmen puretun voimalan tilalle yksi voimalaitos ja korvata myöhemmin molemmat jäljelle jääneet voimalat uusilla silloin, kun niiden käyttöikä loppuisi. Lupaprosessista kuitenkin valitettiin ja rakennusluvan saamisessa tuli pitkä viive.[22] Lokakuussa 2022 valmistui uusi 4,2 megawatin tuulivoimalaitos kahden vanhemman tuulivoimalan rinnalle, jolloin tuulivoimapuiston kapasiteetti kohosi 10,2 megawattiin.[2]

Tuulivoimapuiston päivittäminen tapahtui vuonna 2023, kun toinen WWD-3-voimala purettiin alta pois ja jäljelle jääneiden voimaloiden rinnalle rakennettiin kaksi uutta tuulivoimalaa. Neljän tuulivoimalan tuulivoimapuiston kapasiteetiksi voitiin nyt laskea 15,6 megawattia.[23][24][7]

Uutinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 sattui harvinainen tapaus, kun Huikun tuulivoimalaitoksen siivestä irtosi jääkappale ja se iskeytyi Huikun lauttarannan parkkipaikalla olleeseen autoon. Uutisen mukaan samanlainen tilanne tapahtui samalla matkalla ja vieläpä samalle autolle Riutunkarin tuulivoimapuiston kohdalla.[25]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Winwind WWD-3-100 www.thewindpower.net. 7.5.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Rintala, Heli: Riu­tun­ka­rin neljäs tuu­li­voi­ma­la on kohta käyt­tö­val­mis – ensi kesänä ra­ken­ne­taan vielä kaksi uutta, 4,2 me­ga­wa­tin myllyä, ja yk­kös­voi­ma­la pu­re­taan pois uuden tieltä rantalakeus.fi. 4.10.2022. Oulu: Rantalakeus. Viitattu 8.1.2024.
  3. ↑ a b Enercon E138/4200 www.thewindpower.net. 17.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 8.1.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b Riutunkarin tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.1.2024.
  5. ↑ a b Riutunkari 1-2 www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2008. 2009. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 6.1.2024.
  7. ↑ a b c Peikko toimittaa perustukset Riutunkarin tuulivoimapuistoon peikko.fi. 3.5.2023. Peikko Group. Viitattu 8.1.2024.
  8. ↑ Tuulivoimaa suurella teholla Oulussa mtvuutiset.fi. 20.08.1999. Helsinki: MTV. Viitattu 8.1.2024.
  9. ↑ a b Salo, Kimmo & Salo, Pälvi: Valon kaari - Oulun Seudun Sähkö 100 vuotta (PDF) (s. 84–86) oss100.fi. 2020. Oulu: Oulun Seudun Säjkö Oy. Viitattu 7.1.2024.
  10. ↑ Nordex N60/1300 www.thewindpower.net. 19.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Hannele Holttinen & Juha Kiviluoma: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 1999. 24.5.2000. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 6.1.2024.
  12. ↑ Riutunkari 3 www.thewindpower.net. 30.5.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2004. 14.5.2004. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 6.1.2024.
  14. ↑ Winwind WWD-1-56 www.thewindpower.net. 7.5.2018. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2006. 2007. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 6.1.2024.
  16. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2007. 2008. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 6.1.2024.
  17. ↑ Riutunkari 4-5-6 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.1.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Oulunsalon tuulivoimapuisto Innopower Oy:n kotisivut. 2011. Innopower Oy. Arkistoitu 26.4.2014. Viitattu 26.4.2014.
  19. ↑ a b Luoma, Kati: Riutunkarin rikkoontuneiden tuulivoimaloiden korjaus ei kannata. Kaleva, 20.9.2013. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356 Artikkelin lyhennetty verkkoversio.
  20. ↑ a b Riutunkarin lauttalaiturin maisema muuttui – kolme tuulivoimalaa purettiin Kaleva.fi. 4.11.2015. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 20.12.2015.
  21. ↑ Juopperi, Hanna: Varaosille riittää kysyntää – purettavien tuulivoimaloiden osia matkaa Ranskaan asti yle.fi. 4.11.2015. Helsinki: YLE. Viitattu 6.1.2024.
  22. ↑ Jupperi, Hanna: Poh­jan­tuu­li pu­hal­taa – Ou­lun­sa­lon Riu­tun­ka­rin tuu­li­voi­ma­lat ha­lu­taan korvata uusilla kaleva.fi. 4.11.2015. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 8.1.2024.
  23. ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 1.1.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 6.1.2024.
  24. ↑ Eksymä, Susanna: Ou­lun­sa­lon laut­ta­ran­nas­sa tehdään kesän aikana tuu­li­voi­ma­la­töi­tä – pur­ku­työt alkavat ensi vii­kol­la, syk­syl­lä Riu­tun­ka­ris­sa pyörii kaksi uutta voi­ma­laa kaleva.fi. 24.5.2023. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 8.1.2024.
  25. ↑ Ernon auto sai kaksi osumaa tuu­li­voi­ma­lan len­nät­tä­mis­tä jää­kim­pa­leis­ta – "Va­roi­tus­jär­jes­tel­mis­sä ei vikaa" rantalakeus.fi. 11.01.2019. Oulu: Rantalakeus/Kaleva Media. Viitattu 8.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riutunkarin_tuulivoimapuisto&oldid=22854330”