Otalehtivita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otavita
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit Potamogetonaceae
Suku: Lapavidat Potamogeton
Laji: friesii
Kaksiosainen nimi

Potamogeton friesii
Rupr.

Katso myös

  Otalehtivita Commonsissa

Otavita eli otalehtivita (Potamogeton friesii) on vitakasvien heimoon ja lapavitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan upoksissa vedenpinnan alapuolella. Otalehtividan saattaa sekoittaa tylppövitaan eli tylppälehtivitaan (Potamogeton obtusifolius), mutta lajit ovat erotettavissa lehtien suonituksen sekä kukinnon ulkonäön perusteella.[2]

Otalehtividan varsi voi kasvaa noin puoli metriä pitkäksi, ja se on siipipalteeton sekä melko runsaasti haarova. Lehdet ovat noin 20 cm pitkiä, 3 mm leveitä, tasapintaisia ja teräväkärkisiä. Lehdissä on viisi suonta: pääsuoni keskellä ja sen molemmin puolin kaksi pienempää suonta. Otalehtividalla ei ole uposlehtien lisäksi erillisiä kelluslehtiä, eikä myöskään lehtituppia. Otalehtividan kukinto on 1–2 cm pitkä tähkä, joka on yleensä tähkää pidemmän varren päässä. Hedelmät ovat noin 2 mm pitkiä sekä jonkin verran köliselkäisiä.[2]

Otalehtivita kasvaa runsasravinteisissa vesistöissä[2]. Suomessa lajia tavataan lähinnä Perämeren rannikolla, mutta havaintoja on myös muualta, kuten Ahvenanmaalta sekä sisämaan vesistöistä[3]. Otalehtivita on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi.

  1. Maiz-Tome, L.: Potamogeton friesii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Uddnate (Potamogeton friesii) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.11.2018. (ruotsiksi)
  3. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2017: Otavita (Potamogeton friesii) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]