Oslo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Oslon lääni)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Norjan pääkaupunkia. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Oslo
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Oslo

Koordinaatit: 59°54′50″N, 10°44′19″E

Valtio Norja
Lääni Oslo
Perustettu ennen vuotta 1000
Hallinto
 – Pormestari Marianne Borgen SV[1]
 – Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raymond Johansen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 454 km²
Väkiluku (2022) 702 543
 – Väestötiheys 1 536 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Oslo on Norjan pääkaupunki[2] ja suurin kaupunki. Se on Norjan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, vaikka valtaa on yritetty hajauttaa myös muualle maahan. Oslossa on noin 702 000 asukasta (2022)[3], joista 28,5 prosenttia on ulkomaalaisia.[4] Oslo muodostaa yksinään samannimisen läänin eli fylken. Vuonna 2013 konsulttiyritys ECA International listasi Oslon maailman kalleimmaksi kaupungiksi.[5] Kaupungin nimi oli vuosina 1624–1877 Christiania ja vuosina 1877/1897–1924 Kristiania,[6] suomeksi Kristiaania.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kristiania (Margrethe Kristine Tholstrup 1814).

Norjan kuningassaagan mukaan Harald Ankara perusti Oslon noin vuonna 1050.[6] Melko tuoreet arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet ennen vuotta 1000 peräisin olevia kristittyjen hautoja, ja niinpä Oslo juhli tuhatvuotista olemassaoloaan vuonna 2000[8]. Osloa alettiin pitää pääkaupunkina kuningas Haakon V Maununpojan hallitsijakaudella vuosina 1299–1319[9]. Vuonna 1387 Norjan kuningassuvun päätyttyä maa joutui heikommaksi osapuoleksi Tanskan kanssa muodostetussa unionissa, ja Oslon asema heikkeni Tanskan vallan hallintokeskukseksi.lähde?

Oslo tuhoutui tulipalossa vuonna 1624, minkä jälkeen kuningas Kristian IV perusti kaupungin uudelleen hieman eri paikalle lähemmäs Akershusin linnaa.[6] Kaupunki sai nimekseen Christiania (myöhemmin Kristiania).[6] Yliopisto perustettiin kaupunkiin vasta vuonna 1811,[10] ja tällöin kaupunki oli jo kehittymässä uudelleen Norjan keskukseksi. Kolme vuotta myöhemmin liitto Tanskan kanssa päättyi, Norja siirtyi unioniin Ruotsin kanssa, ja Kristianiasta tuli uudelleen pääkaupunki. Yliopiston lisäksi kaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla useita tärkeitä rakennuksia, kuten kuninkaallinen linna (1825–1848) sekä parlamenttitalo (1861–1866). Kaupungin väkiluku moninkertaistui vuosisadan kuluessa, ja vielä yli kaksinkertaistui 1900-luvulla. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Osloksi vuonna 1925.[6] Oslossa pidettiin talviolympialaiset vuonna 1952.[11]

Kaupunkia ravisteli 23. lokakuuta 1904 eräs Norjan historian voimakkaimmista tunnetuista maanjäristyksistä, jonka voimakkuus oli 5,4 Richterin asteikolla.[12]

Oslon hallintokeskuksessa ja Utøyan saarella lähellä pääkaupunkia tehtiin heinäkuussa 2011 kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä.[13]

Norjan poliisin mukaan kaupunki on hyvin turvallinen, mutta tietyissä rikosnimikkeissä rikoksia tehdään paljon, jopa viisinkertaisesti New Yorkiin nähden.[14]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslo kuvattuna mereltä Oslonvuonosta.
Oslon taajama vuonna 2005. Taajama-alue merkitty vihreällä ja kaupunkikeskus harmaalla.
Karl Johans Gate. Taustalla kuninkaallinen linna.
Norjan parlamentti Stortinget.

Oslo sijaitsee Etelä-Norjassa Oslonvuonon (norj. Oslofjorden) pohjoispäässä. Kaupunkia vastapäätä sijaitseva Bygdøynniemi jakaa vuonon miltei kahtia. Toisella puolella kohoavat vehreät kukkulat ja vuoret (korkein kohta Kirkeberget 629 metriä, joka tunnetaan myös nimillä Kjerkeberget ja Kyrkjeberget). 343 järvestä suurin, Maridalsvannet, toimii asukkaiden juomaveden lähteenä. Saaria on kaupungin alueella 40. Kaupungin halki virtaa Akerselvajoki.[15]

Oslon keskusta sijaitsee lähellä rantaa, kahden sataman välissä. Pääkadun nimi on Karl Johans gate, arkikielessä Karl Johan. Rannan Aker Brygge on kesällä suosittua aluetta, jossa on rantaravintoloita ja kauppoja.[16] Keskustasta itään on Grünerløkkan kaupunginosa, joka on kunnostettu nuhjuisesta laitakaupungista trendikkääksi iltaelämän keskukseksi.[17]

Esikaupunkialue ulottuu ympäröivään Osloregioneen, ja pääkaupunkialueen kokonaisväkiluku on yli 1 546 706 asukasta. Pinta-ala on 454 neliökilometriä ja väestötiheys 1 332 asukasta neliökilometrillä. Kaupunki on siis melko harvaan asuttu verrattuna moniin muihin Euroopan pääkaupunkeihin.lähde?

Oslon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,8 −0,9 3,5 9,1 15,8 20,4 21,5 20,1 15,1 9,3 3,2 −0,5 ka. 9,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,8 −6,8 −3,3 0,8 6,5 10,6 12,2 11,3 7,5 3,8 −1,5 −5,6 ka. 2,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,3 −3,9 0,1 5,0 11,2 15,5 16,9 15,7 11,3 6,6 0,9 −3,1 ka. 6
Sademäärä (mm) 49 36 47 41 53 65 81 89 90 84 73 55 Σ 763
Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 4 6 7 8 8 7 5 3 2 1 ka. 4,5
Sadepäivät (d) 16 12 13 12 13 14 15 16 16 17 15 15 Σ 174
Veden lämpötila (°C) 5 4 4 6 10 14 17 17 15 12 9 6 ka. 9,9
Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,8
−6,8
−0,9
−6,8
3,5
−3,3
9,1
0,8
15,8
6,5
20,4
10,6
21,5
12,2
20,1
11,3
15,1
7,5
9,3
3,8
3,2
−1,5
−0,5
−5,6
S
a
d
a
n
t
a 		49
36
47
41
53
65
81
89
90
84
73
55


Lähde: [18][19]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslon satama.

Oslon varsinainen lentoasema Gardermoen sijaitsee 45 kilometrin päässä kaupungin pohjoispuolella. Osloon voi kulkea myös kahden muun lentoaseman, Sandefjord Torpin ja Moss Ryggen kautta. Oslon satamaan on matkustajalauttaliikennettä Saksasta ja Tanskasta.[20]

Keskustassa Jernbanetorgetilla sijaitseva Oslon keskusrautatieasema, joka on matkustajamääriltään Norjan merkittävin rautatieliikenteen keskittymä. Sieltä on kansainvälistä liikennettä Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan ja Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Myös kaupungin kaukoliikenteen linja-autoasema sijaitsee ydinkeskustassa.[21]

Oslossa toimii viisilinjainen metro, joka muodostaa paikallisliikenteen rungon. Lisäksi Oslossa on kuusi raitiovaunulinjaa, lähijunia sekä busseja.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Holmenkollbakken

Oslossa järjestettiin talviolympialaiset 1952. Kaupunki aikoi hakea myös talviolympialaisia 2022, mutta haku vedettiin kuitenkin poliittisen tuen puutteen takia pois,[22] ja kisat itselleen sai Peking.[23] Oslosta tulee urheilun yleisseura Vålerengens IF, joka pelaa jalkapallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa Norjan pääsarjatasolla. Jalkapalloa pääsarjassa ovat pelanneet oslolaisista seuroista lisäksi Stabæk IF ja Lillestrøm SK sekä Lyn Fotball Oslo. Jääkiekon pääsarjassa pelaa Vålerengan ohella Furuset I.F.

Holmenkollenin hiihtokeskus on suosittu matkailunähtävyys, joka tunnetaan Holmenkollenin kisoista. Lisäksi stadionilla on järjestetty myös useat maailmanmestaruuskilpailut, viimeksi vuonna 2011. Bislett stadion oli ennen Norjan pikaluistelun keskus. Kesäisin sillä järjestetään yleisurheilu- ja jalkapallotapahtumia. Tryvannissa on laskettelukeskus ja Korketrekkerenissä kelkkailurata. Ullevaal Stadionilla maan jalkapallomaajoukkue pelaa kotiottelunsa.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maahanmuuttajat Oslossa 2017[24]
Valtio Maahanmuuttajat (2017)
 Pakistan 23 010
 Puola 16 624
 Somalia 15 137
 Ruotsi 13 018
 Irak 8 215
 Sri Lanka 7 064
 Marokko 6 830
 Iran 6 306
 Turkki 6 298
 Vietnam 6 276

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Oslossa vuonna 2012 olivat pakistanilaiset (22 034), ruotsalaiset (13 665), somalit (12 779) ja puolalaiset (12 180).[25] Väkiluku kasvaa ennätysmäisen nopeaa 1,7 prosentin vuosivauhtia.[26] Muualta kuin länsimaista saapuneita oli Oslossa 14,3 prosenttia sen väestöstä.[27]

Toisaalta jo vuonna 2009 Oslossa oli peruskouluja, joiden oppilaista jopa 97 % oli muita kansallisuuksia kuin norjalaisia, kuten Mortensrundin koulu Søndre Nordstrandissa.[28] Muita alueita Oslossa, joissa muiden kuin norjalaisten peruskouluoppilaiden osuus koululaisista oli yli 90 %, olivat Tøyenin koulu (96 %), Vahlin koulu (94 %) ja Herslebin koulu (94 %) Gamle Oslon hallintoalueella, Rommenin koulu (94 %) ja Stovnerin koulu (90 %) Stovnerissa sekä Granin koulu (93 %) Alnassa.[28] Kaiken kaikkiaan yhdeksässä koulussa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2009 alle 10 %.[28]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslon väestönkehitys 1801–2014
Vuosi Asukkaita
1801
  
 9 527
1825
  
 15 359
1855
  
 31 715
1875
  
 76 866
1900
  
 227 735
1925
  
 255 700
1951
  
 434 365
1971
  
 481 548
1991
  
 461 644
2001
  
 508 726
2011
  
 599 230
2014
  
 634 463
Lähde: Statistisk sentralbyrå (SSB).[29]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintoalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.tnp.no/norway/politics/5113-socialist-marianne-borgen-becomes-oslo-norway-new-mayor
  2. ↑ Tietoa valtiosta 13.12.2009. Norja.fi. Arkistoitu 22.1.2017. Viitattu 4.12.2016.
  3. ↑ Kommunefakta Oslo SSB. Viitattu 29.7.2022. (norjaksi)
  4. ↑ Innvandrere og norskfødte med innvandrerforeldre, etter landbakgrunn Statistisk Sentralbyrå. 2012. Viitattu 30.11.2016. (norjaksi)
  5. ↑ Helsinki on maailman 20. kallein Yle Uutiset. 8.6.2013. Viitattu 27.6.2013.
  6. ↑ a b c d e Oslo Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  7. ↑ Kristiaania, Tietosanakirja, osa 4, palsta 1569. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912
  8. ↑ Bering, Bjørn: Oslo i tusen år. Tobias, 2000, nro 1, s. 3–6. Oslo byarkiv. ISSN 0804-2454 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 9.9.2013. (norjaksi)
  9. ↑ Fakta om Oslo Byguiden.no. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.9.2013. (norjaksi)
  10. ↑ UiO in brief University of Oslo. Arkistoitu 8.9.2013. Viitattu 10.9.2013. (englanniksi)
  11. ↑ Oslon talviolympialaiset 1952 suomenhistoriaa.blogspot.fi. 24.8.2009. Viitattu 12.6.2014.
  12. ↑ State-of-the-art of historical earthquake research in Fennoscandia and the Baltic Republics. Annals of Geophysics (Annali di Geofisica), 2004, 47. vsk, nro 2/3, April/June, s. 611–619. Roma: Istituto Nazionale di Geofisica e Vulcanologia. ISSN 1593-5213 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 20.12.2007.
  13. ↑ Oslo and Utøya attacks of 2011 Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
  14. ↑ Fire ganger mer krim i Oslo enn i New York Aftenposten. Viitattu 24.10.2019. (kirjanorja)
  15. ↑ Luonnonläheinen kaupunkiloma OslossaMTV3.fi. 2007. (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Aker Brygge wharf Visit Oslo. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  17. ↑ Grünerløkka Visit Oslo. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Weather Information for Oslo World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.
  19. ↑ Oslo, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Ferries to Oslo Visit Oslo. Viitattu 30.11.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Transport Visit Oslo. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  22. ↑ Why Nobody Wants to Host the 2022 Winter Olympics Time. 3.10.2014. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  23. ↑ Why Norway is glad it’s NOT hosting the 2022 Olympics Public Radio International. 31.7.2015. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  24. ↑ Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents, by immigration category, country background and percentages of the population ssb.no. Viitattu 26 June 2017.
  25. ↑ Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents by country of birth1,(the 20 largest groups). Selected municipalities. 1 January 2012 Statistisk Sentralbyrå. 1.1.2012 Viitattu = 18.11.2014. (englanniksi)
  26. ↑ Folkemengd etter alder, kjønn, sivilstand og statsborgarskap, 1. januar 2013 Statistisk Sentralbyrå. 13.3.2013. Viitattu 13.4.2013. (norjaksi)
  27. ↑ http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ a b c Foreldre flytter barna til "hvitere" skoler - Nyheter - Innenriks - Aftenposten.no web.archive.org. 26.8.2009. Arkistoitu 26.8.2009. Viitattu 24.10.2019.
  29. ↑ Befolkningsendringer i kommunene, 1951–2013 21.3.2013. Statistisk sentralbyr. Viitattu 18.11.2014. (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norja
Norjan läänit
Talviolympialaisten isäntäkaupungit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oslo&oldid=22750050”