Osljabja (1898)
Osljabja | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Amiraliteetin uusi telakka, Pietari |
Kölinlasku | 21. marraskuuta 1895 |
Laskettu vesille | 8. marraskuuta 1898 |
Palveluskäyttöön | 1901 |
Poistui palveluskäytöstä | upotettu 27. toukokuuta 1905 Tsushiman meritaistelussa |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 14 639 t |
Pituus | 132,4 m |
Leveys | 21,8 m |
Syväys | 7,93 m |
Koneteho | 14 500 ihp |
Nopeus | 18 solmua |
Miehistöä | 27 upseeria ja 744 miehistönjäsentä |
Aseistus | |
Aseistus |
4 × 254 mm tykkiä kaksoistorneissa 11 × 152 mm tykkiä 20 × 76 mm tykkiä 20 × 47 mm tykkiä 8 × 37 mm tykkiä 5 × 381 mm torpedoputkea |
Osljabja (ven. Ослябя) oli vuonna 1903 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston Peresvet-luokan pre-dreadnought taistelulaiva. Japanin laivasto upotti aluksen Tsushiman meritaistelussa 27. toukokuuta 1905. Alus oli nimetty Kulikovon taistelun sankarin Rodion Osljabjan mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin Amiraliteetin uudelta telakalta Pietarista, missä köli laskettiin 21. marraskuuta 1895. Alus laskettiin vesille 8. marraskuuta 1898 ja valmistui 1901.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus lähti 7. elokuuta 1903 Port Arthuriin, mutta se ajoi Gibraltarin salmessa karille 21. elokuuta. Alus siirrettiin korjattavaksi telakalle La Speziaan Italiaan, missä se oli aina marraskuuhun. Alus oli Punaisellamerellä Venäjän-Japanin sodan alkaessa helmikuussa 1904 ja se kutsuttiin takaisin Itämeren laivastoon.
Pietariin saavuttuaan alus varustettiin 1,4 metrin Barr & Stroud -etäisyysmittarilla, teleskooppisilla tykkitähtäimillä ja Telefunkenin radioilla. Alus määrättiin lähtemään Libausta Port Arthuriin 15. lokakuuta muiden Venäjän Tyynenmeren laivaston 2. laivuen alusten kanssa Dmitri von Fölkersamin lippulaivana. Matkalla Tanskaan hävittäjä Buistri törmäsi alukseen. Osaston saavuttua Tangeriin 28. lokakuuta osaston komentaja vara-amiraali Zinovi Rožestvenski määräsi hitaammat alukset kulkemaan Välimeren ja Punaisenmeren poikki ja tämän osaston johtoon von Fölkersamin. Osastot kohtaisivat toisensa Madagaskarilla.
Osljabja kiersi yhdessä pääosaston kanssa Kaphornin saapuen 9. tammikuuta 1905 Nosy Behen Madagaskarin luoteisrannikolle, jossa osasto viipyi kaksi kuukautta hiilestysongelmien vuoksi. Yhdistynyt osasto lähti 16. maaliskuuta Camranhinlahteen Ranskan Indokiinaan, jonne se saapui lähes kuukautta myöhemmin odottamaan kontra-amiraali Nikolai Nebogatovin komentaman Venäjän Tyynenmeren laivaston 3. laivueen muodostaneita jo käyttöikänsä lopulla olevia aluksia. Odotus päättyi 9. toukokuuta ja laivueet aloittivat 14. toukokuuta purjehduksen tavoitteenaan Vladivostok.
Roshestvensky järjesti aluksensa uudelleen kolmeen divisioonaan. Hän otti johtoonsa ensimmäisen divisioonan, johon liitettiin neljä Borodino-luokan alusta. Von Fölkersam sai komentoonsa toisen divisioonan, johon kuuluivat taistelulaivat Osljabja, Navarin, Sissoi Veliky ja panssariristeilijä Admiral Nakhimov. Kolmannen divisioonan muodostivat Nebogatovin alukset. Syövän heikentämä von Fölkersam kuoli 26. toukokuuta, mistä ei tiedotettu aluksille moraalin säilyttämiseksi. Toisen divisioonan komentajaksi määrättiin Osljabjan päällikkö Vladimir Ber, mutta Nebogatoville ei kerrottu noususta osaston varakomentajaksi.
Tsushiman taistelussa 28. toukokuuta Osljabja oli toisen divisioonan ensimmäisenä aluksena joutuen kahden keisarillisen Japanin laivaston taistelulaivan sekä panssariristeilijöiden tuleen. Lähes välittömästi aluksen etäisyysmittari tuhoutui, tykistöupseeri haavoittui sekä yhteydet tykeiltä Geisler-tykistölaskimelle katkesivat. Seuraavat osumat katkaisivat aluksen maston sekä tuhosivat etummaisen tykkitornin sekä kolme kuuden tuuman tykkiä. Sirpaleet läpäisivät tulenjohtotornin panssaroinnin haavoittaen sisälläolijoita, mikä aiheutti aluksen poistumisen linjasta. Alus joutui kuuden japanilaisen risteilijän tuleen lähietäisyydeltä. Aluksen runko sai vuodon useista vesirajan alle tulleista osumista, mikä nosti aluksen keulaa hidastaen etenemistä sekä kallisti alusta oikealle kyljelle. Aluksen vasemman puoleinen etuammusvarasto määrättiin täytettäväksi vedellä kallistuman tasaamiseksi, mikä lopulta vain vaikeutti aluksen hallittavuutta.
Osljabja kaatui oikealle kyljelleen, kunnes savuhormit ottivat veteen. Aluksen päällikkö määräsi miehistön poistumaan alukselta. Alus upposi vain muutamaa minuuttia käskyn antamisen jälkeen potkurien edelleen pyöriessä. Aluksen mukana syvyyksiin meni aluksen päällikkö ja 470 miehistönjäsentä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gardiner, Robert s. 182
Peresvet - Osljabja - Pobeda |
Edeltäjä: Rostislav – Seuraaja: Knjaz Potjomkin-Tavritšeski |