Oskar Lindberg (muusikko)
Oskar Lindberg | |
---|---|
Oskar Lindberg |
|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Oskar Fredrik Lindberg |
Syntynyt | 23. helmikuuta 1887 Gagnef, Ruotsi |
Kuollut | 10. huhtikuuta 1955 (68 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Oskar Fredrik Lindberg (23. helmikuuta 1887 Gagnef, Taalainmaa – 10. huhtikuuta 1955 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikkipedagogian professori. Hän oli Ruotsin 1900-luvun keskeisiä musiikkihahmoja. Hän toimi professorina ja Tukholman musiikkikorkeakoulun opettajana ja oli 1930–1940-luvuilla toteutuneessa kirkkomusiikin uudistustyössä keskeisiä hahmoja. Samalla hän oli Tukholman Engelbrektinkirkon urkuri vuodesta 1914.[1]
Ruotsin kirkon virsikirjassa on kymmenen Lindbergin sävellystä. Sävellystyyliltään hän oli kansallisromantikko. Suomessa hänen laajasta sävellystuotannostaan tunnetaan yleisesti vain urkusävellys "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta". Tämä koraalimelodia, joka tunnetaan ruotsiksi nimeltä "Gammal fäbodpsalm från Dalarna" tai "Psalm från Älvdalsåsen", on tullut tunnetuksi Lindbergin urkusovituksena.[2]
Sävelmää on Ruotsissa kauan toivottu myös virsikirjaan, niin myös nykyisen, vuonna 1986 hyväksytyn virsikirjan valmistelun aikana. Virsikomitea toivoikin melodiaan sopivaa tekstiä, ”lohdutuksen ja toivon virttä”, ja runoilija Eva Norberg Hagberg kirjoitti vuonna 1984 komitean toivoman tekstin. Se on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann" (Anna-Mari Kaskisen suomentamana "Vain tuokion onnea toi maailma"). Virrelle valittiin kuitenkin toisinto koraalista, joka myös on toisinto Älvdalenista, Taalainmaalta, Morasta luoteeseen, koska se soveltuu paremmin seurakuntavirren sävelmäksi kuin tunnetumpi sävelmä, Fäbodapsalm.[3][2]
Luettelo Lindbergin säveltämistä virsistä virsikirjoissa Den svenska psalmboken (1986) ja Ruotsin kirkon virsikirja (2003)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Numero | Alkusanat ruotsiksi | Alkusanat suomeksi | Virren kirjoittaja | Suomentaja |
---|---|---|---|---|
164 | På tröskeln till Marias hem | Marian kotiovella | Bo Hallberg 1984 | Pekka Kivekäs 1998 |
206 | Herre, jag vill bida | Portillesi, Herra, odottamaan jään | Hans Öberg 1935, 1936 | Anna-Maija Raittila 1996 |
210 | Jag lyfter ögat mot himmelen | Nyt kohti taivasta katselen | Johan L. Runeberg 1857 | Anna-Mari Kaskinen 1998 |
232 | Fräsare, du som äger läkedomen | Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja | Kirsten D. Aagaard Hansen 1877 | Anna-Maija Raittila 1984 |
233 | Fader, du vars hjärta | Herra, kätket sydämeesi | Emil Liedgren 1910 | Anna-Maija Raittila 1999 |
267 | Bed för mig, Herre kär | Käy tänne, Auttaja | Anders Frostenson 1936, 1980 | Pekka Kivekäs 1998 |
393 | Du öppnar, o evige Fader | Nyt kaikkia hoivaasi kutsut | Anders Frostenson 1936 | Anna-Mari Kaskinen 1996 |
495 | I öster stiger solen opp | Idästä nousee päivän koi | Bernhard S. Ingemann 1837 | Niilo Rauhala 1996 |
527 | Det spirar i Guds örtagård | On Herran yrttitarhassa | Samuel Gabrielsson 1910 | Niilo Rauhala 1996 |
573 | Jag ber om hjälp till stillhet | Tahtoisin tuskan hiljaisesti kantaa | Erik Sjöberg (Vitalis) 1824 | Niilo Rauhala 1996 |
574 | Jesus, tänk på mig | Muista minua, Jeesus, päivän kuluessa | Rudolf F. E. Zetterqvist 1936 | Niilo Rauhala 1976, 1999 |
596 | Du gav mig, o Herre, en teg | Soit haltuuni, Herrani, viljelysmaan | Carl-Reinhold Sundell 1934 | Anna-Maija Raittila 1999 |
636 | Det finns ett land av ljus och sång | On jossain valon, laulun maa | Isaac Watts 1707 | Niilo Rauhala 1997 |
Lähde Den svenska psalmbokenin osalta Luettelo Ruotsin kirkon virsikirjan virsistä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 343. Gummesons bokförlag. Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ a b Den svenska psalmboken.Text- och musikkommentarer. Slutbetänkande av 1969 års psalmkommitté, Volym 3 Statens offentliga utredningar 1985ː 18, s. 196. Civildepartementet Stockholm 1985 ISBN 91-38-08761-8. (ruotsiksi)
- ↑ 629 Så kort var den fröjd svps1986.blogspot.com. Viitattu 6.7.2019. (ruotsiksi)