Osakkeiden takaisinosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osakkeiden takaisinosto on operaatio, jossa yritys ostaa omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoillaan. Osakkeita ostetaan pörssistä tai pörssihinnan ylittävällä hinnalla osakkeenomistajilta.

Suomessa julkinen osakeyhtiö voi hankkia enintään 10 % osuuden osakkeistaan. Yksityinen osakeyhtiö voi hankkia enemmänkin, ei kuitenkaan kaikkia osakkeitaan.[1] Usein yritys hakee valtuutusta yhtiökokouksessa varmuuden vuoksi koko enimmäismäärälle. Valtuutusta ei usein käytetä kokonaan, tai osakkeita ei ehkä osteta lainkaan. Suomen osakeyhtiölakiin nykyisenlainen takaisinostamisen mahdollisuus säädettiin vuonna 1997.

Professori Peter Nybergin mukaan yhtiön kannattaa takaisinostoilla siirtää voittojaan omistajilleen, jos sen yrityksen investointikohteet ovat huonoja. Professori Ari Hyytisen mukaan tällöin on hyviä syytä olettaa, että omistajat kohdentavat näitä varoja toisiin yrityksiin.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakkeiden takaisinosto on idea, joka on peräisin Yhdysvalloista. Vuonna 1982 Ronald Reaganin hallinto lisäsi osakkeiden takaisinoston sallivan säännön 10b-18 Securities Exchange Actiin. Tätä ennen osakkeiden takaisinosto oli laitonta ja sitä pidettiin osakekurssin hinnan manipuloimisena.[3] Yhdysvaltalainen suuryritys General Electric osti osakkeitaan takaisin kun Jack Welch johti sitä.[4] Vuodesta 2003 lähtien on ollut havaittavissa että yhdysvaltalaiset yritykset käyttävät velkarahaa osakkeiden takaisinostoon.[5]

Presidentti Trump alensi yritysveroa ja suuryritysten voitoista jää enemmän yrityksiin. Vuosi 2018 on osakkeiden takaisinoston ennätysvuosi.[6] Republikaanit perustelivat yritysveron alentamista sillä, että yritykset käyttäisivät rahat palkankorotuksiin.[7]

Vuonna 2018 on puhuttu, että osakkeiden takaisinoston sijaan suuryritykset voisivat käyttää ylimääräisen rahan työntekijöiden palkankorotuksiin. Yrityksillä on ylimääräistä rahaa ja siten varaa maksaa korkeampia palkkoja työntekijöille, mutta rahat käytetään osakkeiden takaisinostoon. Erään laskelman mukaan McDonald's pystyisi maksamaan 4000 Yhdysvaltain dollaria enemmän vuosipalkkaa jos se luopuisi osakkeiden takaisinostoista. Starbucksin sama laskelma osoittaa, että vuosipalkkaa olisi mahdollista korottaa 7000 Yhdysvaltain dollarilla.[8][9] Osakkeiden takaisinosto ei luo työpaikkoja eikä uusia tehtaita. Osakkeiden takaisinoston hyödyt kohdistuvat varakkaimmille ihmisille ja se kärjistää eriarvoisuutta.[10]

Syitä takaisinostoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omia osakkeita voidaan hankkia yhdestä tai useammasta syystä ja syyt voivat vaihdella valtuutusajan sisällä, lisäksi varsinainen omien osakkeiden ostaminen pörssistä on yritysjohdolle vapaaehtoista. Yritysjohto ei yleensä ilmoita tiettyä syytä takaisinostoon hankkiessaan valtuutusta yhtiökokoukselta. Osakkeiden takaisinostaminen sallittiin Yhdysvalloissa vuonna 1993 sen oltua kiellettyä vuodesta 1955. Takaisinostamisen mekanismeista on esitetty monia teorioita taloustieteissä ja myös osinkoihin liittyviä teorioita on sovellettu takaisinostamiseen.

Seuraavassa on lähinnä amerikkalaisyritysten rahoitusjohdon käsityksiä[11] takaisinostamisen syistä:

  • Rahan jakaminen omistajille osingon vaihtoehtona
    • Osakkeiden ostaminen ja mitätöiminen vähentää osakkeiden lukumäärää, joten yrityksen arvo jakautuu pienemmälle osakemäärälle.
      • Ilmoitus takaisinostopäätöksestä on eri asia kuin varsinainen ostaminen
        • Suora vaikutus osakkeiden arvoon voi tapahtua yrityksen ilmoittaessa omien osakkeiden ostosta. Kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu vaikutus on kuitenkin varsin pieni eli noin 2-3 prosenttia.
        • Mahdollisesti varsinaista ostamista pörssistä ei tapahdu ollenkaan, tai määrä jää paljon alle valtuutuksen.
    • Rahaa jaetaan omistajille epäsuorasti lisäämällä todennäköisyyttä osakkeiden arvonnousuun. Taseen keventäminen ja osakkeiden lukumäärän vähentäminen (mitätöiminen) aiheuttavat osakkeiden tunnuslukujen paranemisen.
    • Verokohtelu erilainen osingoilla ja takaisinostolla
      • Osinkoja verotetaan heti, mutta takaisinoston verotus toteutuu vasta, kun omistaja myy arvonnousun kokeneita osakkeita.
      • Yrityksen ulkomaalaisomistuksen määrä (institutionaaliset sijoittajat) voi vaikuttaa johdon päätöksiin, jos osinkoja ja arvonnousua kohdellaan eri lailla verotuksellisesti ko. maissa.
    • Piensijoittajat suosivat osinkoja, institutionaaliset sijoittajat ovat neutraaleja voitonjaon tavan suhteen.
    • Rahoitusjohto suosii rahan jakamisessa takaisinostoa, koska se on joustavampaa osinkoihin verrattuna.
      • Investointipäätöksiä tehdään ottaen huomioon osingot, joiden määrää ei haluta laskea kuin poikkeusoloissa, kun taas takaisinostoon käytettävät rahat määräytyvät investointipäätöksen jäljiltä.
  • Yrityksellä liian paljon käteistä rahaa
    • Liian suuri kassa vaikuttaa heikentävästi muun muassa tärkeisiin osakkeiden tunnuslukuihin
    • EPS (Earnings per Share)
    • P/E (Price-Earnings Ratio)
  • Laimennusvaikutuksen vastatoimi
    • Yritysjohdon mittavien optioiden käyttäminen lisää osakkeiden määrää, jolloin osakkeiden määrää voidaan laskea takaisinostamalla ja mitätöimällä osakkeita
    • Suomalaisessa tutkimuksessa[12] havaittu johdon suosivan takaisinostoa osinkojen sijasta jos optio-ohjelma ei ole osingon irtoamisen aiheuttamalta osakkeen hinnan laskulta suojattu.
  • Ei ole näköpiirissä mahdollisuuksia tuottoisiin investointeihin
    • Omien osakkeiden ostaminen voi olla tuottoisin vaihtoehto, esimerkiksi jos osake on alihintainen.
  • Viestintää yrityksen hyvistä tulevaisuudennäkymistä
    • Rahoitusjohdon mielestä kuitenkin toissijaista viestintää. Pääviestiminen suoritetaan tulosilmoituksissa ja suoraan sijoittajien kanssa.
  • Osakkeen hinnan tarkoituksellinen hetkellinen kasvattaminen
    • Houkuttelee johtoa optio-ohjelman merkitsemisajan lähestyessä[13][14]
  • Raha polttaa taskussa -vastatoimi
    • Erään talousteorian mukaan johto voi ryhtyä helpommin huonoihin investointeihin, jos sillä on paljon ylimääräistä rahaa käytössä. Rahoitusjohto ei kuitenkaan itse ala vähentämään käytettävissään olevaa rahaa.
  • Muita syitä
    • Suojautuminen valtausyrityksiltä
    • Maksuvälineeksi yrityskauppoihin
    • Osakkeiden osto palkitsemisjärjestelmiä varten

Yhtiökokous valtuuttaa, ei velvoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä yrityksen yhtiökokous antaa määräaikaisen valtuutuksen vuodeksi (osakeyhtiölain sallima maksimi) yrityksen johdolle. Johdolla on vapaat kädet ostaa osakkeita milloin tahansa, mutta esimerkiksi Suomessa pörssi rajoittaa takaisinostamisen määrää omilla säännöillä.

Omia osakkeita voidaan ostaa esimerkiksi tasaisin välein määräaikana, ja takaisinostamisen (ja sen lopettamisen) pitäisi vaikuttaa osakkeen kurssiin. Esimerkiksi Nokia Oyj saattaa ostaa päivittäin osakkeitaan kymmenillä miljoonilla euroilla, joka on 3 – 10 % osakkeen päivän kokonaisvaihdosta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 (15. luvun 11 §) finlex.fi. Arkistoitu 17.8.2008. Viitattu 6.1.2012.
  2. ↑ Takaisinostoja ennätystahtiin Helsingin Sanomat. 14.6.2023.
  3. ↑ Denning, Steve: Why It's Raining Share Buybacks On Wall Street forbes.com.
  4. ↑ https://marker.medium.com/how-jack-welchs-success-wrecked-the-idea-of-the-american-company-eddc1bc05f78
  5. ↑ Taking Stock: Share Buybacks and Shareholder Value corpgov.law.harvard.edu.
  6. ↑ Share Buybacks: Tax-Free Dividends! - Wealth Research Group wealthresearchgroup.com. 10 July 2018.
  7. ↑ Republicans said their tax bill would go to workers. Instead, it’s going to Wall Street vox.com.
  8. ↑ Bloomberg - The Big and Possibly Dumb Buyback Boom bloomberg.com.
  9. ↑ Curbing Stock Buybacks: A Crucial Step to Raising Worker Pay and Reducing Inequality - National Employment Law Project nelp.org.
  10. ↑ Egan, Matt: Are stock buybacks deepening America's inequality? money.cnn.com.
  11. ↑ Payout Policy in the 21st Century (PDF) Amerikkalaisten rahoitusjohtajien kyselytutkimus. Cornell University.
  12. ↑ "Share Repurchases, Dividends and Executive Options", (Pdf-tiedosto). Svenska Handelshögskolan. (linkki ei enää toiminnassa)
  13. ↑ "Talouden vastavirtaan ei uida". Professori Jarmo Leppilampi ja kauppatieteiden tohtori Petri Kuosmanen. Kouvolan Sanomat. (linkki ei enää toiminnassa)
  14. ↑ Ylenpalttiset optiopalkitsemiset ja omien ostot ![vanhentunut linkki] Professori Jarmo Leppilampi. Osaa haastattelusta Ilta-Sanomissa referoitu Kauppalehden keskustelussa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osakkeiden_takaisinosto&oldid=22366498”