Osaamiskeskusohjelma
Osaamiskeskusohjelma oli Valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen ja alueelliseen kehitystyöhön. Ohjelma perustui alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002).[1] Tavoitteena on parantaa valittujen korkean osaamisen alojen yritysten kilpailukykyä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintamalleja innovaatioiden edistämiseksi.[2] Ohjelmassa kootaan suurempia kokonaisuuksia, jotka panostavat niille harvoille aloille, joilla on tunnistettu olevan kansainvälisen tason osaamista.[2] Toimijoiden yhteistyö on käytännössä edellytys sille, että voidaan kilpailla tasaveroisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelman- sekä rakennerahastojen tutkimus- ja tuotekehitysrahoista muiden maiden kanssa.
Keskeisiä yhteistyötahoja olivat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset ja eri rahoittajatahot kuten kaupungit, kunnat, maakuntaliitot, TE-keskukset ja niiden teknologian kehittämisosastot ja lääninhallitukset.[3]
Valinnan osaamisklustereista[4] ja niihin kuuluvista osaamiskeskuksista[5] tekee Valtioneuvosto.
Ohjelma päättyi 2013.[6]
Ohjelmakausi 1994–1998
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osaamiskeskusohjelma määriteltiin ensimmäisen kerran laissa vuonna 1994, kun aluelainsäädäntöä uudistettiin Eu-jäsenyyttä silmällä pitäen.[7] Ohjelma käynnistyi vuonna 1994 kahdeksan osaamiskeskuksen voimin. Mukaan hyväksyttiin vain suurimmat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lappeenrannan, Vaasan ja Jyväskylän kaupunkiseudut. Vuonna 1995 mukaan otettiin elintarvikealan, matkailun ja metsäosaamisen valtakunnalliset verkosto-osaamiskeskukset.[7]
Ohjelmakausi 1999–2006
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiselle ohjelmakaudelle nimettiin 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta.[7] Viimeisimmän laajennuksen jälkeen 2003–2006 osaamiskeskusohjelmaa toteutti yhteensä 22 keskusta, joista 18 oli alueellisia ja neljä useamman eri maakunnan alueelle ulottuvaa verkosto-osaamiskeskusta.[7]
Ohjelmakaudella 1999–2006 osaamiskeskusohjelma myötävaikutti noin 1 300 uuden yrityksen ja 13 000 työpaikan syntyyn sekä edisti noin 29 000 työpaikan säilymistä. Ohjelmaan liittyviin hankkeisiin kohdentui yli 100 miljoonaa euroa kilpailtua T&K-rahoitusta. Hankkeiden kokonaisrahoitus oli noin 580 miljoonaa euroa.[2]
Ohjelmakausi 2007–2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannella ohjelmakaudella on tavoitteena luoda vahvempi yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan, strategiaan ja ohjelmiin, uuteen yrityspalvelukonseptiin sekä Lissabonin strategian mukaisiin toimintoihin tutkimuksen puiteohjelmassa ja rakennerahastopolitiikassa.[8]
Osaamisklusterit ja niitä toteuttavat osaamiskeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HealthBio – Terveyden bioklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvinvointiklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elintarvikekehityksen klusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulevaisuuden energiateknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokapaikan tietotekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digitaaliset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailu ja elämystuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Meriklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meriklusterin kehittämistä johtaa Koneteknologiakeskus Turku vastuuhenkilönään ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen.
Älykkäät koneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asumisen osaamisklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristöteknologiaklusteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Osaamiskeskusklustereihin kuuluvat liitejäseninä lisäksi: Jokioinen (elintarvikekehitys), Porvoo (jokapaikan tietotekniikka ja asuminen), Vaasa (digitaaliset sisällöt), Varkaus (tulevaisuuden energiateknologiat), Jyväskylä (matkailu ja elämystuotanto), Tornio (meriklusteri) ja Nivala (meriklusteri).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Strategisen huippuosaamisen keskittymä SHOK
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Osaamiskeskusten ja osaamisklusterien hyväksyminen osaamiskeskusohjelmaan kaudelle 2007–2013". Sisäasiainministeriö, kirje. 7. joulukuuta 2006.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikä OSKE on? Oske. Arkistoitu 18.10.2009. Viitattu 21.11.2009.
- ↑ a b c Osaamiskeskusohjelma 1999 - 2006 loppuarviointi Sisäasiainministeriö. Viitattu 23.11.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Määritelmä: Klusteriohjelma Oske. Arkistoitu 18.11.2008. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Määritelmä: Osaamisklusteri Oske. Arkistoitu 18.11.2008. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Määritelmä: Osaamiskeskus Oske. Arkistoitu 18.11.2008. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Osaamiskeskusohjelma päättyy - työntekijöille jaetaan lähtöpasseja Tekniikka ja Talous. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ a b c d Historia Oske. Arkistoitu 18.11.2008. Viitattu 23.11.2009.
- ↑ Arviointi ja seuranta Oske. Arkistoitu 18.11.2008. Viitattu 23.11.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oske - osaamiskeskusohjelma strategisen huippuosaamisen keskittymä
- Kanninen, Sami & al.: Osaamiskeskusohjelma 1999–2006. Loppuarviointi.[vanhentunut linkki] Sisäasiainministeriö, 2006.
- Kuitunen, Soile & Niinikoski, Marja-Liisa: Osaamisklusterit innovaatioyhteisöjen rakentajina. Näkökulmia osaamiskeskusohjelman lisäarvoon. Työ- ja elinkeinoministeriö, 2008.