Oregon (yhtye)

Oregon ja Ralph Towner Prahassa 2014.

Oregon on yhdysvaltalainen jazz- ja maailmanmusiikkiyhtye. Sen perustivat vuonna 1971 Ralph Towner (kitara, piano, syntetisaattori, trumpetti), Paul McCandless (puupuhaltimet), Glen Moore (kontrabasso, viulu, piano) ja Colin Walcott (lyömäsoittimet, sitar, tabla). Yhtyeen musiikki on saanut vaikutteita etenkin Intiasta, ja yhtyeen tunnusmerkkejä ovat ilmaisun puhtaus ja kehittynyt muodon taju.

Historia

Ralph Towner ja Glen Moore aloittivat musiikillisen yhteistyön 1960-luvulla Oregonin yliopistossa, jossa Moore opiskeli historiaa ja Towner sävellystä. 1960-luvun puolessa välissä he suuntasivat Eurooppaan. Towner alkoi opiskella klassista kitaraa Wienissä opettajanaan Karl Scheit. Moore taas matkusti Kööpenhaminaan, jossa hän tutustui jazzsuuruuksiin kuten Ben Websteriin ja Dexter Gordoniin.

Vuonna 1969 Towner ja Moore asuivat New Yorkissa ja soittivat yhdessä nuorten muusikoiden kanssa, jotka myöhemmin perustivat 1970-luvun merkittäviä fuusioyhtyeitä kuten Weather Report ja Mahavishnu Orchestra.

Towner ja Moore esiintyivät folklaulaja Tim Hardinin kanssa vuonna 1969 Woodstockissa, jossa he tutustuivat kahteen Paul Winter Consort -yhtyeen jäsenistä. Towner ja Moore kutsuttiin soittamaan yhtyeen musiikkia, ja studiossa he tutustuivat sitaria ja tablaa soittavaa Colin Walcottiin. Walcott oli valmistunut Indianan yliopistosta ja opiskellut etnomusikologiaa Kalifornian yliopistossa. Hän oli myös toiminut Ravi Shankarin ja Alla Rakhan kiertuemanagerina. Studiosession tauoilla Towner ja Walcott soittivat ensimmäisen kitara-sitar-duettonsa Columbia-levy-yhtiön studion käytävillä.

Vuoteen 1970 mennessä Towner, Moore ja Walcott olivat liittyneet Paul Winter Consortiin, jonka mukana lähtivät 50 konsertin kiertueelle ympäri Yhdysvaltoja. Kiertueen kuluessa he tapasivat oboisti Paul McCandlessin, joka oli opiskellut Manhattan School of Musicissa opettajanaan kapellimestari Arturo Toscaninin suosikkioboisti Robert Bloom.

Oregon-yhtye alkoi kehkeytyä hotellihuoneissa ja kouluasuntoloissa pidetyissä jamisessioissa, joissa Towner, Walcott, Moore ja McCandless tutkiskelivat uusia musiikillisia mahdollisuuksia. Paul Winter Consort -yhtyeen kiertueella he saivat kokea, miten konserteissa voi yhdistää epätyypillisiä soittimia monenkirjaviin musiikkityyleihin. Yhdistelemällä näitä elementtejä Oregonin musiikista syntyi omaperäinen sekoitus, jossa oli vaikutteita eurooppalaisesta taidemusiikin instrumentaatiosta, amerikkalaisen jazzin harmoniasta ja etnisiä vaikutteita ympäri maailman.

Idea nauhoittaa Oregonin omaa musiikkia syntyi juhlissa, jossa Towner ja Walcott viihdyttivät ystäviään kitaran ja sitarin soitolla. Oregonille tarjottiin mahdollisuus äänittää Hollywood Hillsissä sijaitsevassa 8-raitastudiossa The Farm -levymerkille. Lyhytikäinen itsenäinen levymerkki tuki kuuden viikon ajan äänitystä ja levymiksausta. Yhtiö ei onnistunut myymään levyä tarpeeksi, joten valtaosa levyistä päätyi varastoon. Kymmenen vuotta myöhemmin Vanguard-levy-yhtiö julkaisi albumin uudelleen nimellä Our First Record.

Vuonna 1971 Oregon debytoi New York Cityssä. He kutsuivat ryhmäänsä tuolloin nimellä Thyme – Music of Another Present Era (”Timjami - musiikkia toisesta nykyajasta”). Fraasi oli ironinen vastaus toistuvaan kysymykseen, millaista musiikkia he soittavat. McCandless ehdotti sitten nimeä Oregon viitaten Townerin ja Mooren nostalgisiin muisteluihin kotiosavaltiostaan Oregonista. Seuraavana vuonna Vanguard solmi levysopimuksen Oregonin kanssa. Yhtye äänitti uudestaan esikoisalbumin Music of Another Present Era sävellykset. Samoihin aikoihin he myös tekivät äänityksiä triona ja sooloina uudelle saksalaiselle levymerkille ECM:lle. Oregonin Vanguardille äänittämä albumi loi heille tunnettavuutta amerikkalaisen kuulijakunnan keskuudessa, ja mielikuvan yhdistyminen arvostettuun ECM-levymerkkiin kasvatti heidän suosiotaan Euroopassa.

Kuusi vuotta ja yhdeksän albumia myöhemmin Oregon vaihtoi levy-yhtiökseen Elektra/Asylym Recordsin. Ensimmäisenä uudella levymerkillä julkaistu Out of the Woods saavutti laajan yleisön ja pääsi Len Lyonsin 101 parhaan jazzalbumin listalle. Vuosien saatossa yhtyeen instrumenttivalikoimaan tulivat bassoklarinetti, sopraano- ja sopraninosaksofoni, etniset huilut, flyygelitorvi, käyrätorvi, dulcimer, bassokitara, viulu ja alttoviulu. Myös lukematon määrä lyömäsoittimia löysi tiensä Oregonin soitinarsenaaliin, jonka kulmakiviä olivat Townerin nailon- ja 12-kieliset kitarat sekä piano, McCandlessin oboe ja englannintorvi, Mooren kontrabasso sekä Walcottin sitar ja tablat.

Vuonna 1980 Oregon päätti pitää vuoden mittaisen tauon, kun yhtyeen sopimus päättyi Elektralla ja Walcott sai tyttären. Tauon aikana he edistivät henkilökohtaisia musiikkiuriaan. Heidän jälleen yhdistyessä Oregonin omaperäinen fuusio sai sähköisen ulottovuuden, kun Towner toi mukaan syntetisaattorit. Oregon äänitti kaksi uutta albumia ECM:lle alkuperäisessä kokoonpanossaan.

Yhtyeen suosion huipulla marraskuussa 1984 Colin Walcott kuoli auto-onnettomuudessa silloisessa Itä-Saksassa. Albumi Crossing jäi hänen viimeiseksi levytyksekseen. Walcottin jättämän tyhjiön täyttäminen tuntui mahdottomalta. Seuraavan vuoden toukokuussa Oregon kokoontui jälleen pitääkseen muistokonsertin Walcottin kunniaksi New Yorkissa. Lavalle liittyi soittamaan intialainen perkussionisti Trilok Gurtu, joka opiskeli tablan ja jazzrumpujen soittoa. Gurtu soitti seuraavien viiden vuoden aikana kolmella yhtyeen albumilla: Ecotopia (ECM), 45th Parallel (Epic) ja Always, Never, and Forever (Intuition). Gurtun lähdettyä Oregonin kolme alkuperäisjäsentä jatkoivat yhteistyötään. He äänittivät triona kaksi albumia, Troika ja Beyond Words.

Vuoden 1996 albumia Northwest Passage (Intution) varten yhtyeeseen liittyi kaksi mestariperkussionistia, Chicagosta kotoisin oleva Mark Walker ja armenialainen Arto Tuncboyician. Walkerista tuli Oregonin neljäs virallinen jäsen. Yhtye matkusti Moskovaan kesäkuussa 1999 äänittämään Intiution levymerkille tuplalevyä Oregon in Moscow.

Albumit

• Our First Record (1970)
• Music of Another Present Era (1972)
• Distant Hills (1973)
• Winter Light (1974)
• In Concert (1975)
• Together (1976)
• Friends (1977)
• Violin (1978)
• Moon and Mind (1979)
• Out of the Woods (1978)
• Roots in the Sky (1979)
• In Performance (1980)
• Oregon (1983)
• Crossing (1984)
• Ecotopia (1987)
• 45th Parallel (1989)
• Always, Never and Forever (1991)
• Troika (1993)
• Beyond Words (1995)
• Northwest Passage (1997)
• Music for A Midsummer Night's Dream (The Oregon Trio) (1998).
• In Moscow (2000)
• Live at Yoshi's (2002)
• Prime (2005)
• The Glide () (2005)
• Vanguard Visionaries (2007)
• 1000 Kilometers (2007)
• In Stride (2010)
• Family Tree (2012)
• Lantern (2017)

Oregon Suomessa

Oregon vieraili ensi kerran Suomessa Pori Jazz -festivaaleilla heinäkuussa 1975 ja seuraavan kerran Helsingin Kulttuuritalossa tammikuun lopulla 1977. Marraskuussa 1989 Oregon esiintyi Tampere Jazz Happeningissä. Vuonna 1993 Paul McCandless konsertoi Helsingissä Sibelius-Akatemian puhallinryhmän kanssa. 2010-luvulla Oregonia on kuultu Espoon April Jazzissa 2015.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oregon (yhtye) Wikimedia Commonsissa