Orešnik
| 9M729 Orešnik | |
|---|---|
| Tyyppi | IRBM |
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa | Venäjä |
| Käyttöönotto | 2024 |
| Ohjus | |
| Huippunopeus | yli 11 Mach (3,7 km/s) |
| Käyttäjämaat | Venäjä |
Orešnik (ven. Орешник, kirjaimell. suom. ’Pähkinäpensas’; koodi: 9M729 Orešnik) on Venäjän marraskuussa 2024 operatiivisesti käyttöön ottama, kokeellinen keskimatkan ballistinen ohjus (IRBM). Venäjän presidentti Putin kertoi maansa iskeneen 21. marraskuuta 2024 tällä useita taistelukärkiä sisältäneellä (MIRV) ohjustyypillä Ukrainan Dniprossa sijaitsevaan puolustusteolliseen kohteeseen. [1][2][3][4][5][6]
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orešnikin kehitystyö oli pitkään salaista. Sen valmistus alkoi joidenkin tietojen mukaan vuonna 2023. Uuden ohjuksen luonteesta on tehty useita eri arvauksia. Jotkut ovat pitäneet sitä mannertenvälisen Jars-M -ohjuksen pienempänä versiona. Toisaalta sen on myös ehdotettu olevan tulosta pienemmän Iskander-ohjuksen kehitystyöstä. Jälkimmäisen suurempaa rakettimoottoria käyttävää versiota tiedetään kokeillun Kapustin Jarin laukaisupaikalla keväällä 2023.[7] Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottajan mukaan Orešnik olisi versio Rubež-ohjuksesta, jota voidaan pitää keskimatkan ja mannertenvälisen ohjuksen välimaaston ohjuksena sen laukaisukulmasta riippuen.[8] Orešnikin kantaman on joskus esitetty olevan noin 2 500-3 000 km. Käytännössä sillä voisi iskeä Venäjältä esimerkiksi miltei koko Euroopan alueelle.[7]
Ukrainan sotilastiedustelun (HUR) mukaan Orešnik on projektinimi venäläiselle mannertenväliselle Kedr-ohjukselle. Ohjus ei ole niin uusi kuin Venäjä antaa ymmärtää. Kedr-ohjusjärjestelmää on Ukrainan mukaan kokeiltu Kapustin Jarin koealueella lokakuussa 2023 ja kesäkuussa 2024.[9][10]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]21. marraskuuta 2024 ohjus laukaistiin Venäjän Astrahanin alueelta ja se osui yli 700 kilometrin päässä Ukrainan Dnipropetrovskin alueen Dniprossa sijaitsevaan teollisuuslaitokseen. Ohjusiskulla vaurioitettiin myös kuntoutuslaitosta.[2] Ohjusiskua arvioitiin näytöstyyppiseksi poliittiseksi viestiksi etenkin NATO-maille, koska periaatteessa ydinlatauksella varustettuja taistelukärkiä kantamaan pystyvässä ohjuksessa käytettyjen tavanomaisten taistelukärkien räjähdemäärät olivat pieniä, eikä iskulla arvioitu olleen suurta sotilaallista vaikutusta.[6][11] Yhdysvaltalaisen arvion mukaan Venäjällä olisi tätä ohjustyyppiä vain "kourallinen".[1] Ukrainan mukaan Dniproon iskeneessä ohjuksessa olisi ollut kuusi taistelukärkeä, ja jokaisessa niistä olisi ollut kuusi tytärräjähdettä.[9] Räjähderyppäiden saapuminen ilmenee esimerkiksi julkisuudessa näkyneistä videoista.[5]
Ukrainan HUR kertoi ohjuksen kulkeneen loppuvaiheessaan yli 11 Machin (3,7 km/s) nopeudella ja saapuneen kohteeseensa laukaisupaikalta noin 15 minuutissa.[9][7] Hypersooninen nopeus ei ole mitenkään ihmeellistä keskimatkan ballistisissa ohjuksissa. Kaikki tämän luokan ohjukset saavuttavat hypersoonisen nopeuden lentoratansa aikana.[10]
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi iskua muutama tunti sen toteuttamisen jälkeen. Putinin mukaan ohjus oli Orešnik ja se kulki 10 Machin nopeudella, eli noin 2,5–3 km/s. Putinin mukaan ohjusta on mahdoton torjua nykyisillä järjestelmillä ja että isku Ukrainassa tehtiin koeluonteisesti. Hänen mukaansa Venäjä aikoo tehdä uusia koelaukaisuja, taistelukäyttö mukaan lukien.[7]
Orešnik-ohjusta on vaikea ampua alas moderneillakaan torjuntaohjuksilla kohteen lähellä, koska ennen kohdettaan se jakautuu useiksi itsenäiseksi, suurella nopeudella eteneväksi taistelukärjeksi (MIRV).[11] Putinin propagandapuheista huolimatta uudemmilla ballististen ohjusten torjuntaohjuksilla (kuten Arrow 3) keskimatkan ja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia on pystytty pudottamaan, vaikka se on haasteellista. Pudotus pyritään tekemään avaruudessa, ennen kuin ballistinen ohjus on lähellä kohdealuettaan tai saavuttaa maksiminopeutensa alastulovaiheen aikana. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Israel ovat torjuneet ballistisia ICBM- ja IRBM-kantaman ohjuksia.[12][13][14][15][16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Putin says Russia fired experimental ballistic missile into Ukraine theguardian.com. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Chris York: Russia reportedly uses new 'Oreshnik' ballistic missile against Ukraine — what we know so far kyivindependent.com. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Elli Suutari: Putin: Venäjällä oikeus iskeä maihin, joiden ohjuksia Ukraina käyttää Ilta-Sanomat, is.fi. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Inna Šulgina (Инна Шульгина): Putin vystupil s zajavleniem posle atak zapadnym oružiem po territorii Rossii (Путин выступил с заявлением после атак западным оружием по территории России) (Putin antoi lausunnon länsimaisilla aseilla Venäjän alueelle tehdyn hyökkäysten jälkeen) vedomosti.ru. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Путин объявил, что Россия провела испытания экспериментальной баллистической ракетной системы «Орешник» — и нанесла удар по Днепру (Putin ilmoitti Venäjän testanneen kokeellista ballistista Oreshnik-ohjusjärjestelmää - ja iskeneen Dniproon) meduza.io. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b What open-source footage tells us about the new ballistic missile Russia launched at Ukraine’s Dnipro meduza.io. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Robert Greenall ja Chris Partridge: What we know about Russia's Oreshnik missile BBC News. 23.11.2024. BBC. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ David Axe: The Mysterious Ballistic Missile Russia Fired At Ukraine Was Created By Sneaky Treaty-Dodgers Forbes. 21.11.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c valentyna Romanenko: Ukraine's Defence Intelligence unveils details of new ballistic missiles used in Russian attack on Dnipro Ukrainska Pravda, pravda.com.ua. 22.11.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Chris York and Martin Fornusek: ‘Don’t overreact’ — Oreshnik missile isn’t as new as Russia claims, experts say kyivindependent.com. 22.11.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Putin touts Russia’s new missile and delivers a menacing warning to NATO apnews.com. 21.11.2024. Viitattu 22.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Mikko Leppänen: Yhdysvallat testasi menestyneesti mannertenvälisten ohjusten torjuntajärjestelmää – yhteislaukaus toimii yle.fi. 26.3.2019. Viitattu 24.11.2024.
- ↑ USA onnistui ampumaan ensimmäistä kertaa alas mannertenvälisen ballistisen ohjuksen – Katso merivoimien julkistama video tekniikanmaailma.fi. 19.11.2020. Viitattu 24.11.2024.
- ↑ Jarmo Sinkkonen: Yhdysvaltojen SM-3-torjuntaohjus sai tulikasteensa Israelin ilmatilassa suomensotilas.fi. 20.4.2024. Viitattu 24.11.2024.
- ↑ Emanuel Fabian: Missile from Yemen intercepted over Red Sea as Houthi chief vows to keep up attacks timesofisrael.com. 14.11.2023. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Emanuel Fabian: IDF says it shot down missile from Yemen, after sirens sound across central Israel timesofisrael.com. 27.9.2024. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)