Oplopanax japonicus
| Oplopanax japonicus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Araliakasvit Araliaceae |
| Alaheimo: | Aralioideae |
| Suku: | Pirunnuijat Oplopanax |
| Laji: | japonicus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Oplopanax japonicus on araliakasvien heimoon ja pirunnuijien sukuun kuuluva kasvilaji, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Kasvia pidetään koristeellisena, mutta se on tiheästi kiusallisten piikkien peittämä.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oplopanax japonicus on kesävihanta pensas, joka voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi. Kasvi on tiheästi kiusallisten piikkien peittämä; se on luultavasti piikikkäin araliakasvi. Laji muodostaa harvaan ja sattumanvaraisesti haarautuneita noin metrin pituisia oksia. Kookkaissa oksissa on kiinteitä keltaoransseja piikkejä; varsi on piikikäs ja tanakka. Niin ikään tiheäpiikkiset lehtiruodit ovat 3–10 senttimetriä pitkiä. Noin 15–30-senttinen pyöreähkö lehtilapa jakautuu 5–7 osaan. Osat ovat kolmiomaisia tai leveitä. Lehden tyvi on herttamainen; lehti on epäsäännöllisesti hammaslaitainen, kärki terävä tai pyöreä. Lehdet ja varret ovat piikikkäitä. Korvakkeet puuttuvat.
Oplopanax japonicusin kukat ovat tavallisesti kaksineuvoisia; niissä on siis sekä heteitä että emejä. Kukinto on 8–25 senttimetrin mittainen piikikäs terttu tai sarja, jota peittää tiheä karvakerros. Sarjojen leveys on 0,9–1,3 senttimetriä. Yhdessä kukinnossa on tavallisesti 6–12 kukkaa, joiden halkaisija on 2,5 senttimetriä. Verhiö on viisihampainen ja karvaton. Vartalot ovat yhteenkasvaneet. Hedelmä on kypsänä kellanpunainen luumarja, joka on tavallisesti munanmuotoinen tai litteä mutta joskus pallomainen.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oplopanax japonicus kasvaa luonnonvaraisena Japanissa.[1] Runsaimmin sitä kasvaa Pohjois-Japanin varjoisissa havumetsissä.
Sitkeä ja pakkasenkestävä Oplopanax japonicus viihtyy metsäpuutarhoissa ja puolivarjoisilla tai varjoisilla reuna-alueilla, muttei syvässä varjossa. Paras kasvatusympäristö on kostea, hyvin kuivuva ja pidättävä maaperä.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oplopanax japonicusta käytetään koristekasvina. Kasvin lehtiä ja juuria voidaan käyttää ravintona; nuoret versot on kuorittava huolellisesti ja keitettävä ennen syömistä. Juuria voi syödä raakoina tai keitettyinä. Muiden pirunnuijien tavoin Oplopanax japonicus sisältää ruuansulatuselimistölle myrkyllistä kalsiumoksalaattia, jota on myös mm. raparperissa, pinaatissa ja käenkaalissa.
Kasvia käytetään myös yrttilääketieteessä. Kasvista voidaan eristää eräitä seskviterpeenejä, joiden ketonimuodon synteettisiä johdannaisia on käytetty Japanissa yskänlääkkeenä. Eräs kasvista eristetty seskviterpeeni on nimeltään oplopanoni.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Oplopanax japonicus Nakai Plants of the World Online. Viitattu 23.7.2022.
