Ontario

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ontarion provinssi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kanadan provinssia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Ontario
lippu vaakuna
Motto: Ut Incepit Fidelis Sic Permanet

Viralliset kielet englanti

Pääkaupunki Toronto

Suurin kaupunki Toronto

Varakuvernööri Elizabeth Dowdeswell

Pääministeri Doug Ford (Progressive Conservative)

Edustus parlamentissa
– alahuone 121
– senaatti 24

Pinta-ala sijalla 4.
– yhteensä 1 076 395 km²
– maapinta-ala 917 741 km²
– vesipinta-ala 158 654 km² (14,7 %)

Väkiluku sijalla 1.
– yhteensä (2016) 13 448 494
– väestötiheys 14,65 /km²

Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä 1. heinäkuuta 1867
– järjestyksessä 1.

Aikavyöhyke UTC-5/-4

Lyhenteet
– postitunnus ON
aluetunnus CA-ON
– postiosoitteen etuliite K L M N P

www.gov.on.ca

Ontario on asukasluvultaan Kanadan suurin provinssi. Siellä asui 13 448 494 asukasta vuonna 2016.[1] Provinssin nimi tulee huroneiden kielestä ja tarkoittaa 'kauniit järvet' tai 'kauniit vedet'.[2]

Niagaran putoukset

Ontario on pinta-alaltaan Kanadan toiseksi suurin provinssi. Se kattaa Kanadan mannerosan, joka ulottuu Hudsoninlahdelta ja Jamesinlahdelta etelään Isoillejärville asti.[3] Idässä sitä rajaa Saint Lawrence -joki, ja länsirajan takana alkaa Manitoba.[2]

Ontarion maaperä jakaantuu kolmeen alueeseen: Hudsoninlahden ympäristön alanko, Kanadan kilpi ja Isojenjärvien ja Saint Lawrence -joen tasangot. Maanviljelys ja asutus keskittyvät provinssin viljavaan eteläosaan.[2]

Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten Toronto (provinssin pääkaupunki), Ottawa (Kanadan pääkaupunki) ja Thunder Bay. Osa Niagaran putouksista sijaitsee Ontarion puolella, osa Yhdysvaltojen puolella.

Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Lämpimimmillä seuduilla on kesällä yli 30 °C ja kylmimmillä talvella alle –40 °C.[2]

Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä algonkin-kansoja, etelässä taas attiwendaronkit ja huronit.[2] Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä vuosina 1610–1612. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle vuonna 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. Seitsenvuotisen sodan päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.lähde?

British North America Act perusti vuonna 1867 Kanadan dominion (Dominion of Canada), johon kuului neljä provinssia: Nova Scotia, New Brunswick, Quebec ja Ontario.[4][5] Quebec ja Ontario jaettiin kielirajojen mukaan: Quebec ranskankielisille, Ontario englanninkielisille.lähde?

Ontario on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne huolehtivat itse muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuhunkin lainsäädäntöön.[6]

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka Kanadan kenraalikuvernööri nimeää viideksi vuodeksi kerrallaan konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[7] Ontariolla on 24 edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 121 edustajaa edustajainhuoneessa.[8]

Provinssin lait säätää Ontarion parlamentti. Parlamentti on yksikamarinen, ja sen 124 edustajaa valitaan vaaleilla neljän viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Ontarion pääministeri, ja hän valitsee hallituksen.[9] Varakuvernöörin rooli on vahvistaa parlamentin asettamat lait sekä edustaa Ontariota provinssin ulkopuolella.[7]

Provinssilla on kolme tuomioistuinta, jotka käyttävät Ontarion tuomiovaltaa. Ne ovat Ontarion tuomioistuin (Ontario Court of Justice), ylioikeus (Supreme Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[10] Näiden yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeuslähde?.

Ontario jakautuu kuntiin, joita on yhteensä 444.[11] Ontariossa on kaksitasoinen kuntajärjestelmä, jossa ylemmällä tasolla ovat aluekunnat ja alemmalla tasolla tavalliset kunnat. Lisäksi on olemassa yhden tason kuntia, jotka vaikuttavat molemmalla tasolla. Pohjois-Ontarion harvaan asutuilla alueilla ei ole kuntia, vaan paikallishallinnosta vastaavat piirit.[12]

Ontarion kartta


Provinssin eteläosissa harjoitetaan edelleen maanviljelyä, vaikka sen merkitys on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Nykyisin pelloilla kasvaa lähinnä rehua, ja monet tilat keskittyvät sikojen, naudanlihan ja maidon tuotantoon.[2] Provinssin lounaisosa kuuluu Yhdysvalloista Kanadan puolelle ulottuvaan niin sanottuun maissivyöhykkeeseen, jossa on erityisen suotuisat viljelyolosuhteet.[13]

Provinssin pohjoisosissa on laajat malmivarat.[2]

Ontarion joet ja erityisesti sen läpi kulkeva Niagara River tuovat alueelle suuret vesivoimavarat. Tämän etulyöntiaseman sekä erinomaisten Yhdysvaltojen keskiosiin vievien kulkuyhteyksien ansiosta Ontario on Kanadan teollistunein alue. Tärkein osa-alue on tehdasteollisuus, jota harjoitetaan etupäässä niin sanotun Kultaisen hevosenkengän (Golden Horseshoe) alueella.lähde?

Ontarion väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä: Vuonna 1981 provinssissa oli 8,6 miljoonaa asukasta. Vuonna 2001 asukkaita oli 11,4 miljoonaa ja vuonna 2015 jo 13,8 miljoonaa.[14]

Ontarion suurimmat kaupungit ovat Toronto, Ottawa, Mississauga, Brampton ja Hamilton. Vuonna 2011 näissä kaikissa oli yli puoli miljoonaa asukasta.[14]

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ontariossa toimii neljä sinfoniaorkesteria: Toronton sinfoniaorkesteri, Ottawa, Hamilton ja Kitchener-Waterloo.[2]

Ontariossa on ammattilaisjoukkueita baseballissa, koripallossa, jääkiekossa, rugbyssä ja kahdessa erilaisessa jalkapallolajissa.

Seura Laji Liiga Kotipaikka Stadion
Toronto Blue Jays Baseball MLB Toronto Rogers Centre
Toronto Raptors Koripallo NBA Toronto Air Canada Centre
Ottawa Senators Jääkiekko NHL Ottawa Canadian Tire Centre
Toronto Maple Leafs Jääkiekko NHL Toronto Air Canada Centre
Hamilton Tiger-Cats Kanadalainen jalkapallo CFL Hamilton Tim Hortons Field
Ottawa Redblacks Kanadalainen jalkapallo CFL Ottawa TD Place Stadium
Toronto Argonauts Kanadalainen jalkapallo CFL Toronto BMO Field
Toronto Wolfpack Rugby 1-Liiga Toronto Lamport Stadium
Ottawa Fury Jalkapallo NASL Ottawa TD Place Stadium
Toronto FC Jalkapallo MLS Toronto BMO Field
  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Robert Bothwell & Norman Hillmer: Ontario The Canadian Encyclopedia. 2007 / 2015. Viitattu 22.10.2016. (englanniksi)
  3. Ontario Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.10.2016.
  4. British North America Act 1867 UK Parliament. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi) 
  5. Pellonpää, Jani: Vakaumus keskustelussa (Maisterintutkielma) 2019. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 20.10.2022.
  6. Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  7. a b The Crown in Ontario: Introduction Lieutenant Governor of Ontario. Arkistoitu 26.10.2014. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  8. House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  9. History of government Government of Ontario. Arkistoitu 31.7.2015. Viitattu 22.10.2019. (englanniksi)
  10. Ontario Courts Judges' Library. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  11. List of Ontario Municipalities Ministry of Municipal Affairs and Housing. Arkistoitu 28.2.2013. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  12. The Municipal Councillor’s Guide (pdf) Ontario Ministry of Municipal Affairs and Housing. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  13. Southwestern Ontario: An Island in the Heart of The Corn Belt Seed Corn Growers. Arkistoitu 25.10.2016. Viitattu 22.10.2016. (englanniksi)
  14. a b Thomas Brinkhoff: Ontario citypopulation.de. Viitattu 22.10.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]