Olympia (elokuvateatteri)
| Olympia | |
|---|---|
_in_Turku_pictured_in_1949.jpg) Olympia kuvattuna vuonna 1949. |
|
| Osoite | Eerikinkatu 19, Turku. |
| Rakennustyyppi | Elokuvateatteri |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Purkuvuosi | 1967 |
| Suunnittelija | Helge Rancken (julkisivu) |
| Rakennuttaja | Biografi Komppania |
 |
|
Olympia oli Turussa vuosina 1907–1967 sijainnut elokuvateatteri. Teatterirakennus sijaitsi osoitteessa Eerikinkatu 19, aivan Turun postitalon kyljessä.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvateatteri avattiin lokakuussa 1907 laajentamalla paikalla jo ennestään sijainnutta tiilistä varastorakennusta. 260-paikkaisen teatterin rakennutti ja omisti Pohjoismainen Biografi Komppania Fernander & Hallseth. Ennen oman elokuvateatterin rakentamista yhtiö oli esittänyt elokuvia Turun VPK:n talossa. Rakennuksen Eerikinkadulle aukeavan näyttävän julkisivun suunnitteli arkkitehti Helge Rancken.[2] Alkuvuosina teatterissa esitettiin amerikkalaisia lännenelokuvia, kuten Texas-Tex ja Rifle-Bill.[1]
Myöhemmin, vuonna 1919 rakennusta uudistettiin uuden omistajan, Gustaf Gustafssonin Olympia-yhtiön toimesta. Uudistuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti August Krook.[2] Teatterisalia korotettiin, jolloin saliin lisättiin parvekkeet sekä sivu- ja taka-aitiot. Myös julkisivun ulkonäkö muuttui merkittävästi, kun fasadiin lisättiin kaksi symmetristä sisäänkäyntiä. Laajennuksen jälkeen Olympiaan mahtui 500 katsojaa. 1960-luvun alussa teatteriin asennettiin CinemaScope-laajakangaslaitteet.[1]
Omistajat ja henkilökunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_in_Turku_pictured_in_1949.jpg)
Biografi Komppania omisti Olympian vuoteen 1916 asti, jolloin teatteri siirtyi Gustav Gustafssonin perustamalle Olympia-yhtiölle. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1920, Olympian uudeksi omistajaksi tuli tanskalainen Jens Christian Skads, mutta jo syksyllä 1921 teatteri siirtyi edelleen Hjalmar ja Berta Nilssonille, jotka omistivat Olympian aina kesäkuuhun 1967 asti.[1][2]
Olympian alkuvuosina sen johtajana toimi Enfrid Isaksson, joka myöhemmin toimi myös kahden muun turkulaisen elokuvateatterin, Alhambran ja Bio-Bion johtajana. Olympian pitkäaikaisena koneenhoitajana työskenteli Kustaa Nikolai Aaltonen, jota kutsuttiin lempinimellä "Niko". Hän aloitti työskentelyn vuonna 1912, ensin Alhambrassa ja sitten 1920-luvun alussa Olympiassa. Aaltonen toimi koneenhoitajana 55 vuotta ja eläköityi vasta Olympian toiminnan päätyttyä vuonna 1967. Myös Aaltosen poika Esko Aaltonen työskenteli Olympiassa koneenhoitajana ja myöhemmin elokuvateatteri Bostonissa.[1]
Purkaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_in_Turku_pictured_in_1967.jpg)
Olympian yllä leijui purku-uhka jo 1950-luvulta alkaen. Tontin omistanut Osuusliike Tarmola suunnitteli pitkään puisten myymälärakennustensa korvaamista uusilla tiloilla samalla tontilla. Suunnitelmat toteutuivat lopulta vuonna 1967, jolloin Olympia joutui väistymään uuden Centrum-tavaratalon tieltä. Olympian viimeinen esitys oli 4. kesäkuuta 1967, jolloin esitettiin ohjaaja Buzz Kulikin elokuva Surmanlaukaus. Nykyisin Olympian paikalla sijaitsee ravintola Night Club Marilyn.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Mäkilä, Jari: Olympia 1907-1967 Turun elokuvateattereiden historia. 2005. Arkistoitu Viitattu 20.10.2023.
- ↑ a b c d e Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot 2, s. 205. Turku: k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, 2011. ISBN 978-951-29-4716-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Honka-Hallila Ari, Honka-Hallila Helena, Kangasniemi Hanna, Salmi Hannu: Pajasta Palatsiin - Turun elokuvaelämän historia. Turku: Varsinais-Suomen elokuvakeskus, 1997. ISBN 952-90-9222-9