Turun postitalo
Turun postitalo on Turun pääpostiksi vuonna 1932 valmistunut rakennus. Se sijaitsee Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmassa, ja sen on suunnitellut arkkitehti Selim Savonius[1][2][3]. Joissakin lähteissä toiseksi suunnittelijaksi mainitaan diplomi-insinööri Torsten Kranck[2][3], mutta postimuseon mukaan Savoniusta ovat suunnittelussa avustaneet vain Otto Flodin, C. O. Cronstedt ja E. Schroderus[4].
Talo sijoittuu arkkitehtuuriltaan uusklassismin ja funktionalismin välille. Talon julkisivu on suoraviivainen ja pelkistetty, ja sen sisätilojen suunnittelua ohjasi tilojen käyttötarkoitus.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuttuaan 1932 rakennus korvasi vuonna 1899 valmistuneen Sebastian Gripenbergin piirtämän uusrenessanssisen vanhan postitalon, joka purettiin 1960-luvun alussa. Rakennus toimi Turun pääpostina valmistumisestaan 1980-luvulle saakka, jolloin Turun pääposti siirtyi Pitkämäkeen Uhrilähteenkadulle, mutta postitaloon jäi vielä pienempi postikonttori.[3] Aluksi talossa toimi myös muita valtion virastoja[1].
Talvisodan alussa postitaloon rakennettiin yleinen väestönsuoja[2]. Tammikuun 29. päivänä vuonna 1940, niin sanottuna yllätysmaanantaina, ilmapommituksien aikaan väestönsuojan ovi oli lukossa ja rakennuksen edustalle pudonneet pommit tappoivat 29 henkeä[2][3][5]. Pommituksessa postitalon läheisyyteen tippui yli 200 erilaista pommia[6], ja pommituksen vahinkoja on yhä nähtävissä rakennuksen kivijalassa[2][3][6].
Pommituksien uhrien muistoksi talon kivijalkaan Eerikin- ja Humalistonkatujen kulmaan osoitteeseen Eerikinkatu 21 kiinnitettiin muistolaatta 13.3.1986[6] ja sille lisälaatta 21.4.2011[7]. Muistolaatan tekstissä lukee ”Nämä vauriot syntyivät talvisodan aikana 29.1.1940 tapahtuneessa pommituksessa”[6], ja lisälaattaan on merkitty pommituksessa menehtyneiden lukumäärä[7]. Muistolaatan hankkivat Turkuseura ja Turun reserviupseeriyhdistyksen perinnetoimikunta, ja sen on suunnittelut arkkitehti Aarne Ehojoki[6]. Lisälaatta hankittiin Turkuseuran aloitteesta[7].
-
Turun postitalo lännestä. -
Turun postitalon kaakkoiskulmassa oleva kello. -
Postitalon kaakkoisseinässä on nähtävissä jälkiä talvisodan aikaisista ilmapommituksista. -
Postitalon kaakkoisseinässä oleva muistolaatta ja sen lisälaatta 29.1.1940 pommituksen uhrien muistoksi..
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Turun postitalo 1932 Postimuseo. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ a b c d e f Ari Brozinski ja Kirsi Rajala: Turun kivikierros - Turun postitalo kivikierros.com. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ a b c d e Heikki Möttönen: Nostalginen Turku: Kivilinna 1930-luvulta aamuset.fi. Arkistoitu 28.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ Postin talot ja tilat - verkkonäyttely Postimuseo. Arkistoitu 28.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ Koko kukkakaupan väki kuoli talvisodan yllätysmaanantaina – vain myyjä pelastui (1. Vessareissu pelasti hengen) YLE. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ a b c d e Turun pommitusarvet 29.1.1940 SOTAMUISTOMERKIT sotamuistomerkit.fi. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ a b c Uusi muistolaatta Postitalon seinään YLE. Viitattu 27.3.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turun postitalo vihitään tänään, Helsingin Sanomat, 17.09.1933, nro 249, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot