Olivia Lufkin

Olivia Lufkin
Olivia Lufkin vuoden 2007 Japan Expossa.
Henkilötiedot
Syntynyt	9. joulukuuta 1979 Okinawan prefektuuri, Japani
Ammatti	Laulaja, lauluntekijä, muusikko, malli
Muusikko
Laulukielet	Englanti, Japani
Tyylilajit	Pop, Trip-hop, Ambient, Electronica, Downtempo, Alternative Rock, Pop rock, Industrial rock
Levy-yhtiöt	Avex Trax (1996-2000) Cutting Edge (2001-)
Aiheesta muualla
www.avexnet.or.jp/olivia
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Olivia Lufkin (tyyliteltynä taiteilijanimellä OLIVIA, s. 9. joulukuuta 1979) on laulaja ja lauluntekijä. Hänen isänsä on yhdysvaltalainen ja äiti okinawalainen. Hänellä on kaksi sisarusta. Veli Jeffrey Lufkin tekee Olivian kanssa paljon yhteistyötä muusikkona. Sisko Caroline Lufkin on itsenäinen muusikko. Lufkin oli mukana japanilaisessa D&D-tyttöbändissä, jonka jälkeen hän suuntasi soolouralle. Vuonna 2006 Lufkin loi Olivia Inspi' Reira (Trapnest) -työnimen alla kappaleita fiktiiviselle yhtyeelle Trapnestille. Kappaleita soitettiin suositussa animemukaelmassa Nanassa.

Elämä

Varhaisvaiheet

Olivia Lufkin syntyi 9. joulukuuta 1979 Okinawassa, Japanissa.^lähde? Hän muutti vuonna 1982 San Diegoon, Kaliforniaan ja myöhemmin takaisin Okinawaan. Myöhemmin Olivia muutti uudestaan, tällä kertaa Pohjois-Carolinaan ennen muuttoaan takaisin Okinawaan.

Myöhemmin osallistuessaan Okinawa Actors Schooliin Olivia liittyi D&D-nimiseen tyttöbändiin, joka puolestaan liittyi osaksi Avex Trax -yritystä. Maineikas tuottaja Tetsua Komuro kuuli Oliviasta eräänä päivänä ja päätti että Olivia olisi täydellinen projektiin, jota hän oli suunnitellut Jean Michel Jarren kanssa. Projektina oli luoda teemakappale jalkapallon MM-kilpailuihin, nimellä Together Now. Kappale julkaistiin kuukautta myöhemmin D&D:n ensimmäisen ja ainoan albumin julkaisusta. Sen jälkeen oli päätetty, että D&D voisi jakautua kahteen muusikkoryhmään: Olivia Olivian lauluprojektiin ja Aya ja Chika Aya & Chikaksi D&D:stä.

1999–2002 Soolouran alku

Olivia ei kirjoittanut kahta ensimmäistä kappalettaan, jotka tuotti T2ya, mutta hän kirjoitti kolmannen singlensä, Dear Angelin ja kaikki seuraavatkin singlensä.

Vuosina 1999 ja 2000 Olivia julkaisi kuusi singleä, kaikki Pop & rock-äänellä. Vuoden 2000 loppupuolella hän julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa, Synchronicityn, joka sisälsi kaikki julkaistut singlet, viisi ennen kuulematonta kappaletta ja yhden bonuskappaleen. Se nousi korkeimmillaan 20. sijalle Oricon Charts -listalla.

Yli vuoden kestäneen tauon jälkeen Olivia julkaisi seitsemännen singlensä, Sea Me:n 12. joulukuuta 2001. Tämän singlen myötä hän vaihtoi Avex Trax -levy-yhtiön Cutting Edge -yhtiöön, jossa hän on jatkanut kappaleiden ja albumien julkaisua. Olivian seuraava single "Into the Stars" oli suunniteltu julkaistavaksi albumilla heinäkuussa 2002. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun singlen julkaisu lykättiin syyskuulle markkinoinnin takia ja albumin julkaisukin myöhästyi.

2003–2004 Uusi tyyli

Olivia näki vuoden 2003 täydellisenä musiikkityylin vaihtamisen vuotena ja mini-albumien hyökkäyksenä kun hän alkoi työstää sarjaa isoveljensä Jeffrey Lufkinin kanssa. Tämän hetken aikana hänen musiikistaan tuli huomattavasti synkempi molemmilla tyyleillä ja lyriikallisemmalla pitoisuudella kuin koskaan ennen. Kappaleiden sijasta neljä mini-albumia julkaisi yksinomaan Tower Records Japan Shibuyassa, Tokiossa. Ne olivat Internal Bleeding Strawberry, Merry&Hell Go Around, Comatose Bunny Butcher ja The Return of the Chlorophyll Bunny.

Tämän rinnalla Olivia päätti julkaista harvinaisuustuotteita myyvän muotimerkin, Black Daisy Villen kaverinsa Friedia Niimuran kanssa. Tämä muotiyritys jatkoi toimintaansa kesään 2004, jolloin yrityksen kehittämiä vaatteita ja tuotteita julkaistiin. Friedia muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin ja toiminta lopetettiin.

Sen jälkeen samaisena vuonna 2004 hän julkaisi toisen albuminsa, The Lost Lollin. Tämä albumi sisälsi pääasiassa parasta materiaalia hänen neljältä mini-albumiltaan ja kaksi uutta kappaletta, "Alone in Our Castlen" ja "Fake Flowersin". Tämän albumin julkaisi Tower Records Japan kansanlaajuisesti rajoitettuna painoksena. The Lost Lolli ylsi Oricon Charts -listalla 111. sijalle. Kuitenkin, huolimatta albumin heikosta menestyksestä, Avex Trax julkaisi merentakaisen version tästä albumista, heijastaen Olivian lisääntyvää menestystä Japanin ulkopuolella. Tyypillisesti ainoastaan menestysartistit julkaisivat merentakaisia versioita albumeistaan.

2005–2006 Keikkatauko ja paluu

The Lost Lollin julkaisun jälkeen Olivia piti epävirallisen tauon keikkailusta lukuun ottamatta "Halloween of the Living Dead" esitystä Hyde-konsertissa 30. lokakuuta 2005. Hän kuitenkin jatkoi uraansa mallina muotilehdissä.

Maaliskuussa 2006 tiedotettiin, että Olivia on taas kerran julkaisemassa musiikkia Japanin musiikkiteollisuudessa. Hän toimitti lauluja päävokalisti Reira Serizawalle fiktiiviseen bändiin Trapnestiin osana Nanan animemukaelmaa. Hän tuotti kappaleet Olivia Inspi' Reira (Trapnest) -työnimen alla Avex-yhtyeestä olevan Anna Tsuchiyan kanssa, joka on osana Nana Osakin roolia, joka on puolestaan Trapnestin vihollisyhtyeessä Black Stonesissa.

Mangan kirjoittaja Ai Yazawa pyysi Oliviaa laulamaan animelle kappaleen kun Avex-yhtyeen jäsen antoi hänen kopionsa Olivian "Sea Me" ja "Into the Stars" -kappaleista. On myös raportoitu, että hän huusi "Se voi olla vain itsensä!" kun hän kuuli ensimmäistä kertaa kappaleet. "A Little Pain" oli Olivian ensimmäinen julkaisu tässä roolissa, jonka hän kirjoitti englanniksi. Myöhemmin sanoitukset vaihdettiin japaniksi. Kappale kertoo "Reiran yksinäisyydestä, kärsivyydestä ja vahvuudesta".

Olivia kertoi, että hänen musikaalinen ilmaisunsa on muuttunut, ja sen takia hän jäi tauolle The Lost Lollin julkaisun aikaan, kun hän "tunsi itsensä sen jälkeen masentuneeksi" ja "alkoi huomioida ja ymmärtää monia virheitään" ja että hänen tyylinsä "on saanut lisää yksityiskohtia", se "tuntuu korviin" ja "vielä viileämpänä". Hänen piti tehdä paljon tutkimustöitä Reiran hahmoon, kuin hän "ei ikinä oikein lukisi mangaa". "A Little Pain" on erityisesti räätälöity Reiran näkemykseen. Hän keskitti, "Oli hauskaa laulaa kuin toinen ihminen. Kuten ääninäyttelijä. Kirjoitin sanoitukset kuvan kanssa, jossa Reira näytti itseltään ja kirjoitti sen. Mutta koska hän on Reira hänen täytyy auttaa itseään koko ympäristöstään ja siksi se näyttää siltä kuin totesin, hän laulaa kaikille, mutta oikeasti hän laulaa itselleen. Kirjoitin sen tuolla idealla muistikuvassani."

Kun "A Little Pain" julkaistiin, se ylsi korkeimmillaan 8. sijalle Oricon Charts -listalla, hänen ensimmäiselle kymmenen parhaan sijalleen ja kaksi sijaa alemmalle sijalle kuin Anna Tsuchiyan single, "Rose", joka oli julkaistu samana päivänä. Toisen viikon jälkeen tämä single ylitti hänen debyyttisinglensä "I.L.Y. (Yokubo)n" kokonaismyynnin. Debyyttisingle oli hänen siihen asti parhaiten myynyt kappaleensa.

Olivia jatkoi Nana-aiheisen materiaalin julkaisemista pitkin vuotta 2006. Seuraavat avaus- ja loppumusiikit, Anna Tsuchiyan "Rose" ja Olivian "A Little Pain" oli kirjoittanut Olivia itse. Single "Wish/Starless Night", julkaistiin lokakuussa ja ylsi Oricon Charts- listalla korkeimmillaan seitsemänneksi. Näiden julkaisujen menestyksen vuoksi Olivian ensimmäinen Yhdysvaltain näyttäytyminen oli suunniteltu Aasian viihdesopimuksessa Pacific Media Expossa, joka pidettiin Los Angelesissä, Kaliforniassa lokakuussa 2006.

2007–nykypäivä Vaatimaton täydellisyys

17. tammikuuta 2007 julkaistiin The Cloudy Dreamer CD:lle sekä CD+DVD-formaateille. Albumi ylsi 15. sijalle Oricon Weekly Charts -listalla, ja se oli hänen korkein albumin saavuttama sijansa siihen mennessä. Aiemmin julkaistujen kappaleiden yhteydessä minialbumi sisälsi myös kappaleet: "Dream Catcher", jota käytettiin loppumusiikkina live-toimintasarjassa, Jigoku Shojossa, "If You only Knew", jota puolestaan käytettiin aloitusmusiikkina korealaisessa draamasarjassa The Snow Queenissä, kuten englanninkielistä versiota "Wish"-kappaleesta. Myöhemmin helmikuussa julkaistiin kokoelma-albumi Olivia Inspi' Reira (Trapnest), joka sisälsi singlejä Nana-sarjasta ja joitakin uusia kappaleita.

Nana Best, toinen kokoelma-albumi, julkaistiin aika pian aiemman jälkeen. Tämä albumi sisälsi hittikappaleita animesta ja yhden julkaisemattoman kappaleen, jonka olivat tehneet Olivia ja Anna Tsuchiya. Olivia ja Anna menivät myöhemmin- esitämään nämä kappaleet yhdessä livenä Shibuya-AX:lle maaliskuussa 2007.

Olivia Lufkin esiintymässä Pariisissa.

6. heinäkuuta 2007 Olivia piti konsertin Pariisissa, Ranskassa suositulla tapahtumapaikalla, La Locomotivella laulaen kappaleita Olivia Inspi' Reira (Trapnest):stä, The Lost Lollilta ja The Cloudy Dreameriltä. Hän teki myös erityisvierasnäyttäytymisen Japan Expossa 6.–7. heinäkuuta 2007.

Uusi kappale "Bleeding Heart", joka oli tehty yhteistyössä hänen veljensä Jeffrey Lufkinin kanssa, oli tuotettu Vision Factory kokoelma-albumille, Flower: Vision Factory Presentsille. Kokoelma-albumi sisältää kukkateemaisia kappaleita muilta artisteilta kuten Leadiltä, Fungolta ja Hirolta. Se julkaistiin 19. maaliskuuta 2008.

Olivia julkaisi kuudennen minialbuminsa Trinka Trinkan 17. syyskuuta. Se sisälsi uuden kappaleen nimeltään "Rain", jota käytettiin toisena loppumusiikkina K-tai Investigator 7:ssa. Albumi sisälsi kaikkea uutta materiaalia. Albumin kanssa oli paljon sekaannusta kappaleraitojen osalta, kun muutama kappaleraitaa oli vaihtunut "Real Love" -kappaleeseen, joka esitettiin Pariisin konsertin aikana, jossa se oli uudelleennimetty "Your Smileksi" ja hyvin mahdollisesti "Im so Excited" oli vaihdettu "Trinka Trinkaksi". Tämän mini-albumin julkaisun jälkeen Olivia piti live show’n 24. lokakuuta 2008 Shibuya Wombissa, jonne ilmoittautui yhteensä 600 fania.

30. joulukuuta 2008 Olivia osallistui mallinukeksi näyttelyikkunaan Inoranin kanssa, jossa hänet oli peitelty muutamilla hänen kappaleistaan kuten Owl's Tearillä ja Monsoon Babyllä. He puhuivat myös heidän uudesta yhteisestä singlestään, joka julkaistiin 15. huhtikuuta 2009. Se nimettiin "Sailing Freeksi" ja se sisälsi tunnusmusiikin uudelle pelille, Sengoku Basaralle (kutsutaan "Sengoku Basara Battle Heroesiksi"). Sailing Free oli myös Olivian ensimmäinen single kolmen vuoden jälkeen.

Trinka Trinka uudelleenjulkaistiin Ranskassa, jossa se sisälsi "Sailing Freen" ja sen B-puoleisen (Love Love Love and Undressin) bonuskappaleen mukana, jonka oli paljastettu olevan World's End Girlfriend'in remix-kappale kappaleesta "If You Only Knew". Bonusraita on vahvistettu ennen tätä Olivian Myspace-sivulla. Trinka Trinkan uudelleenjulkaisun jälkeen Olivia pysyi melko hiljaisena läpi alkuvuoden 2010. Sitten tiedotettiin, että Olivia pitää konsertin saksalaisen Anime convention Connichi 2010 -tapahtuman vierailijoille. Konnichi 2010 pidettiin Kasselin Kongress Palaisissa 10.–12. syyskuuta 2010 välisenä aikana. Olivia puhui uudesta julkaisusta, Greatest Hits -albumista, joka julkaistiin 13. lokakuuta 2010. Julkaisusta seuraten nousi paljon huolenaiheita, että Olivia olisi vetäytymässä musiikkibisneksestä, mutta Facebook-profiilinsa kautta hän sanoi faneilleen, että hän ei ole lopettamassa ja että hän on julkaisemassa uutta materiaalia Greatest Hits -albumin julkaisun jälkeen. Greatest Hits -albumi sisälsi kaksi erittäin tuoretta raitaa, "Sunlightin" ja "Be Your Friendin". Nämä kappaleet näyttivät uuden käännöksen Olivian musiikkityylissä: yhdistelmän Trinka Trinkan pop-tyyliä ja The Lost Lollin dark electronicaa.

Olivian viimeisin esiintyminen oli Uppcon 2011 -tapahtumassa ja hän on nykyään työskentelemässä uuden musiikin parissa. Vuonna 2013 Olivia ilmoitti Facebook, Twitter ja MySpace-sivuillaan, että hänellä on täysin uudet kotisivut. Kotisivuilla puolestaan hän oli kirjoittanut, että "uutta musiikkia on työn alla", eli hän tekee paluun.