Olimme sotilaita
Olimme sotilaita | |
---|---|
We Were Soldiers | |
Ohjaaja | Randall Wallace |
Käsikirjoittaja | Randall Wallace |
Tuottaja |
Bruce Davey Stephen McEveety Randall Wallace |
Säveltäjä | Nick Glennie-Smith |
Kuvaaja | Dean Semler |
Leikkaaja | William Hoy |
Pääosat |
Mel Gibson Madeleine Stowe Sam Elliott Greg Kinnear Chris Klein Keri Russell Barry Pepper |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Yhdysvallat Saksa |
Tuotantoyhtiö | Paramount Pictures |
Levittäjä |
Paramount Pictures Netflix |
Ensi-ilta |
1. maaliskuuta 2002 19. huhtikuuta 2002 |
Kesto | 138 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti, vietnam, ranska |
Budjetti | 75 000 000 dollaria |
Tuotto | 114 660 784 dollaria |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Olimme sotilaita (engl. We Were Soldiers) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen sotaelokuva, jonka on ohjannut Randall Wallace. Elokuva kertoo Vietnamin sodasta ja Ia Đrăngin taistelusta marraskuussa 1965, joka oli Yhdysvaltain asevoimien ensimmäinen suuri taistelu kyseisessä sodassa. Elokuva perustuu everstiluutnantti Hal Mooren tapahtumista kirjoittamaan kirjaan We Were Soldiers Once… And Young (1992). Hal Mooren roolissa elokuvan pääosassa esiintyy Mel Gibson.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoni alkaa kohtauksella Indokiinan sodan loppuvaiheilta Việt Minhin joukkojen väijyttäessä ranskalaisen sotilasosaston. Elokuva jatkuu 12 vuotta myöhemmin Fort Benningissä Yhdysvalloissa, missä everstiluutnantti Hal Moore (Mel Gibson) kouluttaa uutta ratsuväen yksikköä. Mooren johtamana yksikkö lähetetään Vietnamiin ja pian tämän jälkeen heidät lennätetään helikoptereilla Ia Đrănginin laaksoon. Paikka osoittautuu Pohjois-Vietnamin armeijan tukikohta-alueeksi. Vänrikki Henry Herrickin (Marc Blucas) joukkue väijytetään. Herrick kuolee ja muita jää vangiksi. Selviytyneet piiritetään. Kersantti Ernie Savage (Ryan Hurst) johtaa kuitenkin hyökkäyksen takaisin lyönyttä yötaistelua. Samalla yhdysvaltalaiset saavat täydennyksiä ilmateitse.[1]
Puolustustaistelut jatkuvat seuraavana päivänä. Yhdysvaltalaiset pitävät hyökkääjät poissa asemistaan tykistötulella ja kranaatinheittimin. Pohjois-Vietnamin joukkoja komentava everstiluutnantti Nguyễn Hữu An (Đơn Dương) määrää suuremman hyökkäyksen Yhdysvaltojen asemiin. Hätää kärsivät yhdysvaltalaiset ja radiota operoiva Charlie Hastings (Robert Bagnell) antavat viimein koodisanan Broken Arrow, jonka myötä kaikki kynnelle kykenevät ilmavoimien koneet iskevät vihollisen asemiin myös aivan omien asemien vieressä. Napalmi ja pommit pysäyttävät viimein vietnamilaisten hyökkäyksen. Kersantti Savagen johtama joukkue saadaan viimein pelastettua. Taistelujen kuluessa Mooren vaimo Julia (Madeleine Stowe) nousee sotilaiden vaimojen johtohahmoksi Yhdysvalloissa.[1]
Vietnamissa Mooren sotilaat varmistavat aluetta. Nguyễn Hữu An määrää vielä viimeisen hyökkäyksen. Ennen sen toteuttamista Mooren sotilaat käyvät kuitenkin vastahyökkäykseen pistimet ojossa. Bruce P. ”Snake” Crandall (Greg Kinnear) tulittavat vietnamilaisia helikoptereista. Viimein yhdysvaltalaiset saavat evakuointikäskyn ja he kokoontuvat laskeutumisalueelle. Elokuvan lopussa kerrotaan vielä vietnamilaisten ottaneen paikan takaisin haltuunsa heti yhdysvaltalaisten lähdön jälkeen.[1]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mel Gibson | … | Hal Moore |
Madeleine Stowe | … | Julia Moore |
Greg Kinnear | … | Bruce P. Crandall |
Sam Elliott | … | Basil L. Plumley |
Chris Klein | … | Jack Geoghegan |
Luke Benward | … | David Moore |
Taylor Momsen | … | Julie Moore |
Devon Werkheiser | … | Steve Moore |
Keri Russell | … | Barbara Geoghegan |
Barry Pepper | … | Joe Galloway |
Mark McCracken | … | Ed ”Too Tall” Freeman |
Đơn Dương | … | Nguyễn Hữu An |
Ryan Hurst | … | Ernie Savage |
Marc Blucas | … | Henry Herrick |
Jsu Garcia | … | Tony Nadal |
Jon Hamm | … | Matt Dillon |
Dylan Walsh | … | Robert Edwards |
Clark Gregg | … | Tom Metsker |
Blake Heron | … | Galen Bungum |
Desmond Harrington | … | Bill Beck |
Brian Tee | … | Jimmy Nakayama |
Robert Bagnell | … | Charlie Hastings |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olimme sotilaita perustuu Vietnamin sodan aikaiseen Ia Đrăngin taisteluun 14.–18. marraskuuta 1965. Taistelu oli ensimmäinen suuri yhteenotto yhdysvaltalaisten ja pohjoisvietnamilaisten joukkojen välillä. Molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Laskeutumisaluetta X-Ray taistelussa komentanut evertsiluutnantti Harold “Hal” Moore ja taistelua paikanpäällä kuvaillut journalisti Joe Galloway julkaisivat ensin teoksen Vietnam Story ja myöhemmin laajennetun version nimeltä Soldiers Once . . . And Young: Ia Drang— The Battle That Changed the War in Vietnam vuonna 1992. Kirja myi tuolloin hyvin huomattavan määrän 1,3 miljoonaa kappaletta. Elokuvantekijä Randall Wallace luki kirjan ja osti sen elokuvaoikeudet vuonna 1995.[1]
Mel Gibson oli näytellyt vuonna 1995 Wallacen käsikirjoittamassa elokuvassa Braveheart – taipumaton. Wilsson käsikirjoitti ja ohjasi Olimme sotilaita ja sai Mel Gibsonin esittämään sen pääosaa Hal Moorena. Elokuvan näyttelijät kävivät läpi lyhyen näyttelijöitä varten tehdyn sotilaskoulutuksen armeijan tukikohta Fort Benningissä. Itse kuvaukset tehtiin 5. maaliskuuta–30. kesäkuuta 2001. Elokuvan taistelukohtaukset kuvattiin armeijan koulutusalueella Fort Hunter-Liggettissä San Franciscon eteläpuolella Kaliforniassa. Koulutuskohtaukset olivat Fort Benningistä ja muut Yhdysvaltoja esittävät kohtaukset Pasadenasta.[1]
Elokuva oli yleisluonnollisesti juoneltaan historiallinen. Joitakin sen kohtauksia ei kuitenkaan koskaan todellisuudessa tapahtunut. Esimerkiksi Mooren johtamaa hyökkäystä pistimin ei koskaan tehty. Pataljoonan 2/7 tuhoutuminen LZ Albanyn ympärillä jätettiin puolestaan mainitsematta.[1]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan budjetti oli ollut noin 75 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sen lipputulot olivat yhteensä 114,6 miljoonaa dollaria. Summasta 78 miljoonaa oli kotimaasta ja 36,5 miljoonaa ulkomailta. Taloudellisesti elokuva menestyi siis hyvin. Elokuva jakoi kuitenkin kriitikkojen mielipiteitä. Elokuvaa kiiteltiin muun muassa realismista,tarinan johdonmukaisuudesta ja myös ainakin ajoittaisesta molempien osapuolten esittämisestä. Toisaalta sitä syytettiin myöas yltiökansallismielisyydestä. Presidentti George W. Bush oli näyttänyt elokuvan Valkoisessa talossa yksityistilaisuudessa kolme päivää ennen sen virallista ensi-iltaa. Wallacen ja Gibsonin lisäksi tilaisuuteen osallistuivat esimerkiksi Colin Powell, Condoleezza Rice ja Donald Rumsfeld.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olimme sotilaita Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Olimme sotilaita Elonet.