Oleksandr Hruševskyi
| Oleksandr Hruševskyi | |
|---|---|
 Oleksandr Hruševskyi 1907. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1877 Stavropol, Venäjä |
| Kuollut | keväällä 1943 (65 vuotta) Irtišk tai sen lähellä, Pavlodarskin alue, Kazakstan |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | historia |
Oleksandr Hruševskyi, ukr. Олександер Грушевський, (12. elokuuta 1877 Stavropol, Venäjä – keväällä 1943 Irtišk tai sen lähellä, Pavlodarskin alue, Kazakstan) oli ukrainalainen historioitsija. Hänen sisaruksiaan olivat Myh’ailo Hruševskyi ja Hanna Šamrai.[1]
Hruševskyi opiskeli Kiovan yliopistossa Volodymyr Antonovytšin oppilaana, ja hän oli Pietarin, Odessan ja Kiovan yliopiston yksityisdosentti. Hän oli ensimmäinen, joka opetti Odessan yliopistossa ukrainaksi (1906). Hän sai 1918 nimityksen professoriksi Kiovan yliopistoon. Hän oli Ukrainan tieteellisen seuran (Kiova) ja Ševtšenkon tieteellisen seuran täysjäsen. 1920-luvulla hän toimi Ukrainan tiedeakatemian (VUAN) historiallis-maantieteellisen komission johtajana ja oli VUANin Arkeografisen komission jäsen. Hänet pidätettiin elokuussa 1938 ja tuomittiin viiden vuoden karkotukseen Kazakstaniin Pavlodarskin alueelle.[1]
Hruševskyi kirjoitti historiallisia tutkimuksia. VUANin aikakauskirjoissa ilmestyi hänen historiaa käsitteleviä artikkeleitaan. Hän kirjoitti myös tutkielmia ukrainalaisista kirjailijoita. Ne julkaistiin koottuina vuosina 1909 ja 1918.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hrushevsky, Oleksander Internet Encyclopedia of Ukraine. päivitetty 2005. Viitattu 17.6.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oleksandr Hruševskyi Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
