Oleg Bogomoloff
Oleg Bogomoloff (11. syyskuuta 1920 – 19. marraskuuta 1976)[1] oli suomalainen jalkapalloilija ja jääkiekkoilija.
Tukimiehenä ja hyökkääjänä jalkapalloa pelannut Bogomoloff edusti koko uransa ajan 1938–1950 Kiffeniä mestaruussarjassa ja Suomensarjassa. Hänen suurin saavutuksensa oli SM-pronssi 1949. Kaikkiaan Bogomoloff pelasi kahdeksan kauden aikana 107 pääsarjatason ottelua, joissa hän teki 27 maalia.[2]
Jalkapallomaajoukkueessa Bogomoloff pelasi vuosina 1939–1948 kolme maaottelua.[3]
Bogomoloff pelasi myös jääkiekkoa SM-sarjassa. Hän edusti Kiffeniä 1940–1946 ja Helsingfors Skridskoklubbia 1946–1951. Bogomoloff voitti Kiffenissä mestaruuden kausilla 1940–1941 ja 1942–1943.[4]
Bogomoloff oli koulutukseltaan diplomiekonomi ja Juhava Oy:n toimitusjohtaja. Hän kuoli 56-vuotiaana sydänkohtaukseen lomamatkalla.[1]
Urheiluvaikuttaja Boris Bogomoloff oli Olegin veli. Harry Bogomoloff on Borisin poika.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Oleg Bogomoloffin kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 12.12.1976, HS Aikakone. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 31. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
- ↑ Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2008. Suomen Palloliitto, 2008. ISSN-0787-7188
- ↑ Oleg Bogomoloff eurohockey.net. Viitattu 18.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen (vastaavat toimittajat): Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu, s. 358-359. Jyväskylä: Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.