Oinoandan piirtokirjoitus
Oinoandan piirtokirjoitus on nimitys, jota käytetään antiikin Oinoandan kaupungista löydetystä kreikankielisestä piirtokirjoituksesta, joka sisältää epikurolaisen filosofian opetuksia. Sen kirjoitutti epikurolainen filosofi Diogenes Oinoandalainen noin vuonna 120 jaa.[1][2] Piirtokirjoitus sisältää Epikuroksen opetuksia fysiikasta, tietoteoriasta ja etiikasta, ja on tärkeitä lähteitä epikurolaiseen ajatteluun. Piirtokirjoitus on pisin tunnettu koko antiikin Kreikasta.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diogenes pystytti kirjoituksen Lyykiassa sijainneeseen kotikaupunkiinsa vanhalla iällään keisari Hadrianuksen aikana noin vuonna 120 jaa. Hän oli sairas ja odotti elämänsä päättyvän pian, ja käytti siksi koko omaisuutensa kirjoituttaakseen kaikkien näkyville epikurolaisen filosofian mukaiset elämänohjeet, jotka olivat hänen mielestään tehneet hänet onnelliseksi.[2][4]
Tarkoitustaan varten Diogenes rakennutti Oinoandaan suorakulmaisen aukion, jota ympäröivät pylväiköt ja jolla oli myös patsaita.[5] Aukio muodosti ilmeisesti Oinoandan ylemmän agoran (tai nk. ”esplanadin”) ja oli Diogeneen aikana kaupungin keskus.[6] Sisäänkäynti oli yhdellä aukion lyhyemmistä sivuista, ja sen vastakkaisella puolella oli mahdollisesti Diogeneen oma hautakammio. Epikurolaisia oppeja sisältävä piirtokirjoitus oli tehty kahdelle pidemmälle sivulle pylväiköiden seiniin.[5] Kirjoitus oli 2,37 metriä korkea[7] ja 80 metriä pitkä. Siihen kuului alun perin noin 25 000 sanaa ja se täytti noin 260 neliömetrin alan seinämästä.[3][8]
Mikäli rakennelma ei tuhoutunut maanjäristyksessä jo 140-luvulla, se saattoi olla kaupunkilaisten nähtävissä yli 100 vuotta.[6] Rakennelma purettiin viimeistään 200-luvulla, jolloin sen kiviä käytettiin muun muassa kaupunginmuurin rakentamiseen[4] sekä yksityistaloihin, patsaiden jalustoina jne. Ajan kuluessa kiviä levisi eri puolille lähialuetta myös myöhempiin rakennuksiin.[6]
Piirtokirjoituksen ensimmäiset osat löydettiin vuonna 1884, ja ensimmäiset 64 tekstifragmenttia julkaistiin vuonna 1892. Tutkimuksia suoritettiin myös vuonna 1895. Tämän jälkeen piirtokirjoituksen tutkimukset keskeytyivät pitkäksi aikaa, ja niitä jatkettiin vasta vuonna 1962. Brittiläiset tutkijat tutkivat kirjoitusta laajalti vuosina 1968–1983, ja se kaksinkertaisti kirjoituksesta tunnettujen fragmenttien määrän. Fragmentteja on julkaissut ennen kaikkea Martin Ferguson Smith. Nykyisin tutkimuksia suorittaa Saksan arkeologinen instituutti.[7][6]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oinoandan piirtokirjoituksesta on säilynyt noin 250 katkelmaa, yhteensä noin 6 000 sanaa, mikä muodostaa noin neljäsosan alkuperäisestä tekstistä.[6]
Piirtokirjoitus sisältää Diogeneen kirjoittamia tutkielmia ja useita kirjeitä sekä joukko elämänohjeita ja mietelauseita, jotka on lueteltu alla. Kirjoituksesta on säilynyt myös sekalaisia katkelmia, joista ei saa selvää, millaiseen tekstiin ne ovat kuuluneet.
- Tutkielma fysiikasta (fragmentit 1–27), jossa on paljon yhtäläisyyksiä Lucretiuksen teokseen Maailmankaikkeudesta; sisältää ajatuksia muun muassa unista,[7] jumalista, ihmisten alkuperästä sekä vaatetuksen, puheen ja kirjoitustaidon keksimisestä.[9]
- Tutkielma etiikasta (28–61), joka kuvaa nautinnon elämän päämääräksi ja hyveen keinoksi saavuttaa se; ja selittää, kuinka saavuttaa onnellinen elämä.[9] Osa ajatelmista on Epikuroksen Pääopeista.
- Kirje Antipatrokselle (62–67), eräälle Antipatrokselle osoitettu kirje koskien epikurolaista oppia siitä, että maailmoja on lukemattomia määriä.[9]
- Kirje Dionysiokselle (69–74), eräälle Dionysiokselle (sekä mahdollisesti myös Carukselle) osoitettu kirje.
- Epikurolaisia elämänohjeita (97–116), kokoelma Epikuroksen ja muiden merkittävien epikurolaisten lausumia.[9]
- Ohjeita perheelle ja ystäville (117–118).
- Epikuroksen kirje äidilleen (125–126), koskien unia.[7]
- Tutkielma vanhasta iästä (137–179), jossa Diogenes puolustaa vanhaa ikää niitä nuoria vastaan, joiden mielestä vanha ikä on huono asia.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Diogenes of Oinoanda: The Inscription New Epicurean. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b Diogenes of Oinoanda. The Epicurean Inscription english.enoanda.cat. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b Richter, Daniel S. & Johnson, William A.: The Oxford Handbook of the Second Sophistic. (Oxford Handbooks) Oxford University Press, 2017. ISBN 0190855193 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Gordon, Pamela: Epicurus in Lycia: The Second-century World of Diogenes of Oenoanda, s. 1–3. University of Michigan Press, 1996. ISBN 0472104616
- ↑ a b Reale, Giovanni: A History of Ancient Philosophy: The Schools of the Imperial Age, s. 45. SUNY Press, 1990. ISBN 0791401294 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Diogenes and Oinoanda english.enoanda.cat. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b c d e Morford, Mark P. O.: The Roman Philosophers: From the Time of Cato the Censor to the Death of Marcus Aurelius, s. 128–129. Routledge, 2002. ISBN 0415188520 (englanniksi)
- ↑ Smith, Martin Ferguson: Lucretius, On the Nature of Things, s. xxi. Hackett, 2001. ISBN 1591023203 (englanniksi)
- ↑ a b c d Powell, John Undershell & Barber, Eric Arthur: New Chapters in the History of Greek Literature: Recent Discoveries in Greek Poetry and Prose of the Fourth and Following Centuries BC, s. 32–34. Clarendon Press, 1921. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gordon, Pamela: Epicurus in Lycia: The Second-century World of Diogenes of Oenoanda. University of Michigan Press, 1996. ISBN 0472104616
- Hammerstaedt, Jürgen & Morel, Pierre-Marie & Güremen, Refik: Diogenes of Oinoanda · Diogène d’Œnoanda: Epicureanism and Philosophical Debates · Épicurisme et controverses. (Ancient and Medieval Philosophy, 55) Leuven University Press, 2017. ISBN 9462701016
- Smith, Martin Ferguson: The Philosophical Inscription of Diogenes of Oinoanda. (Erganzungsbande TAM. Bilingual Edition) Austrian Academy of Sciences, 1996. ISBN 3700125968
- Smith, Martin Ferguson: Supplement to Diogenes of Oinoanda The Epicurean Inscription. Bibliopolis, 2003. ISBN 8870884414
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Diogenes of Oenoanda: The Inscription – Piirtokirjoituksen tekstin käännös. (englanniksi)
- Oinoandan tutkimusprojektin verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive). Deutsches Archäologisches Institut (Saksan arkeologinen instituutti). (saksaksi)