Oiniadai
| Oiniadai | |
|---|---|
| Οἰνιάδαι | |
 Oiniadain arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Oiniadai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Katochí, Oiniádes, Mesolóngi, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | n. 400–200-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akarnania |
| Aiheesta muualla | |
Oiniadai (m.kreik. Οἰνιάδαι, joskus myös Oinaia, Οἰναία, lat. Oeniadae tai Oenaea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akarnaniassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Mesolóngin kunnan Oiniádeen alueella noin viisi kilometriä länteen Katochín kaupungista.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oiniadai sijaitsi Akheloos-joen (nyk. Achelóos) suistossa joen länsipuolella, noin 12 kilometriä koilliseen sen suusta. Yläkaupunki oli rakennettu tasangon ympäröimälle kukkulalle. Kaupunkivaltion alueeseen kuului koko Akarnanian eteläisin osa joen kummallakin puolella. Alue oli hedelmällistä maata, ja se tunnettiin nimellä Parakheloitis. Kaupunki oli soiden ympäröimä, ja ne suojasivat sitä hyökkäyksiltä erityisesti talvella.[2][3]
Strabon käyttää kaupungista nimeä ”Uusi Oinaia” (ἡ νῦν Οἰναία, hē nyn Oinaia), ja mainitsee sen ohella ”Vanhan Oinaian” (ἡ παλαιὰ Οἰναία, hē palaia Oinaia), joka oli sijainnut eri paikassa Stratoksen kaupungin ja rannikon välisellä alueella.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oiniadai oli yksi Akarnanian merkittävimmistä kaupungeista. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä aitolialaisesta heeros Oineuksesta. Kaupungin varhaishistoriasta tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Ensimmäinen maininta siitä on kolmannen messenialaissodan ajalta vuodelta 455 eaa. Tuolloin sen valtasivat messenialaiset, jotka ateenalaiset olivat asuttaneet Naupaktokseen. Akarnanialaiset saivat sen kuitenkin takaisin jo vuoden päästä.[2][3]
Ennen peloponnesolaissotaa Oiniadai kuului peloponnesolaisliittoon, ja joutui siksi Ateenan uhkaamaksi. Vuonna 454 eaa. ateenalaiset piirittivät kaupunkia Perikleen johdolla, mutta sen puolustus kesti. Peloponnesolaissodan alettua kaupunki oli Astakoksen ohella Akarnanian ainoa kaupunki, joka oli peloponnesolaisten puolella. Vuosina 429 ja 428 eaa. ateenalaiset tekivät sotaretkiä kaupunkia vastaan. Lopulta Demosthenes sai muiden Akarnanian kaupunkien tukemana Oiniadain liittymään Ateenan puolelle vuonna 424 eaa.[2][3]
300-luvulla eaa. Oiniadai kuului toiseen Ateenan liittoon. Aleksanteri Suuren aikana kaupunki soti aitolialaisia vastaan, ja Aitolia onnistui valtaamaan sen. Tuolloin asukkaat karkotettiin. Kaupunki vapautui Aitolian vallasta vuonna 219 eaa. Makedonian Filippos V:n avulla. Roomalaiset valtasivat Oiniadain läheisen Nesoksen (tai Nasuksen) ohella vuonna 211 eaa. ja antoivat sen jälleen liittolaistensa Aitolian valtaan. Kaupungista tuli akarnanialainen jälleen vuonna 189 eaa. Oiniadain historiaa roomalaisella kaudella tunnetaan jälleen huonosti. Kaupungin tiedetään olleen olemassa vielä Strabonin aikana ajanlaskun alussa.[2][3]
Oiniadain sijainti oli pitkään kiistanalainen, ja 1800-luvulla osa tutkijoista sijoitti sen paikalle, joka on nykyisin tunnistettu Pleuronin kaupungin paikaksi.[3] Oiniadain arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1900–1901.[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkia ympäröivät muurit, joiden pituus oli noin 6,5 kilometriä. Ne oli rakennettu 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla ja uusittu hellenistisellä kaudella. Muurit ja osa niiden porteista ovat säilyneet suhteellisen hyvin, parhaimmillaan yli kolmen metrin korkeudelta.[2][3]
Kaupungin teatteri sijaitsi kukkulan keskiosissa. Se oli rakennettu 300-luvulla eaa. ja uusittu 200-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla sekä vielä roomalaisella kaudella. Kaupungista on kaivettu myös muun muassa kreikkalainen kylpylä, joka koostui kahdesta allashuoneesta ja joukosta muita huoneita. Se oli rakennettu 200-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.[2]
Kaupungin satamasta on tunnistettu laivasuojia ja muita laivaston käytössä olleita rakennuksia sekä pieni temppeli.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”130 Oiniadai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Oiniadai”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Oeniadae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Oiniadai Pleiades. Viitattu 9.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oiniadai Wikimedia Commonsissa
