Ohrajauho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ohrajauho on ohran jyvistä valmistettua harmaata täysjyväjauhoa, jossa on runsaasti kivennäisaineita, ravintokuitua ja vitamiineja. Sitä käytetään muihin jauhoihin sekoitettuna blinien, krokettien, ohukaisten, pannukakkujen, perunalimppujen, rieskojen, sekaleipien, vanukkaiden ja vellien valmistuksessa sekä sakeuttamiseen.[1]

Ohrajauhoa käytetään monien leipätuotteiden jauhoseoksissa voimakkaan makunsa vuoksi ja siksi, että se on Suomessa kasvatetuista viljoista eniten rautaa sisältävä.[2]

Ohrajauhoja on käytetty rieskojen leivontaan eri puolilla Suomea vallitsevien vaihtelevien perinteiden mukaan. Rieskalla voidaan tarkoittaa happamatonta, ohutta leipää, tai limppumaista hiivalla kohotettua leipää. Joidenkin rieskojen leivontaan ei ole käytetty muita jauhoja kuin ohrajauhoja.[3]

Lestyohrajauhoa käytetään ruokaleipiin, ohukaisiin ja puuroihin. Sen koostumus vastaa ydinvehnäjauhoa.[4] Lestyjauho tarkoittaa jyvän sisäosasta jauhettua hienoa jauhoa.[5]

Rieskaohrajauho on rieskojen ja muiden leipien leipomiseen tarkoitettu voimakasarominen jauhotyyppi, jossa on mukana tavallista enemmän jyvien kuorikerroksia, jotka tekevät siitä tavallista ohrajauhoa tummempaa.[1]

Ohratärkkelys on suurustamiseen käytettävää ohran jyvistä erotettua tärkkelystä, joka tekee ruoan kuohkeaksi, mutta ei venyväksi. Koska se samentaa seoksen, sitä ei lisätä kirkkaisiin ruokiin, vaan maitopohjaisiin kastikkeisiin ja keittoihin. Leivontaan sitä voi käyttää joko muiden jauhojen seassa tai sellaisenaan esimerkiksi kuivakakkuihin, kääretorttuihin ja pikkuleipiin.[6]

  1. a b Turtia s. 383.
  2. Lehmusoksa s. 168.
  3. Minkä muotoista rieskaa teillä syödään? Perinneruokien "oikeat" valmistustavat jaksavat aiheuttaa hyväntahtoisia vääntöjä Yle Uutiset. 31.1.2018. Viitattu 24.12.2021.
  4. Tietoa leivästä 2008. Helsinki: Leipätiedotus ry. Viitattu 24.6.2019.
  5. Nykysuomen sanakirja. (Hakusana lestyjauhot) Helsinki: WSOY, 1951–1961.
  6. Turtia s. 383–384.