Opetushallitus
Opetushallitus Utbildningsstyrelsen |
|
---|---|
OPH | |
Opetushallituksen toimipaikka Helsingin Siltasaaressa. |
|
Perustettu | 1991 |
Edeltävät virastot |
Kouluhallitus (1871–1991) Ammattikasvatushallitus (1966–1991) CIMO (1991–2017) |
Ministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö |
Sijainti |
Hakaniemenrannan virastotalo Hakaniemenranta 6 Helsinki |
Valtio | Suomi |
Pääjohtaja | Minna Kelhä |
Työntekijöitä | 408 (2023) 496 ml. erillisyksiköt (2023) [1] |
Vuosibudjetti | 207,9 milj. € (2023)[2] |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Opetushallitus (OPH[3], ruots. Utbildningsstyrelsen) on suomalainen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kehittämisestä. Opetushallitus tukee myös koulutuksen kehittämistä ja suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opetushallitus perustettiin 1. huhtikuuta 1991, kun keskusvirastoina toimineet Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin. Tarkoituksena oli keskittää kaikki opetustoimintaa koskevat asiat yhteen keskusvirastoon.[5] Tavoitteena oli, että uusi virasto keskittyisi opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen sekä koulutuksen tuloksellisuuden seurantaan ja edistämiseen.[6]
Kouluhallituksen alaisuudessa toiminut Valtion audiovisuaalinen keskus lakkautettiin vuonna 1994 ja sen tehtävät jaettiin Opetushallituksen ja Yleisradion kesken.[5]
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Opetushallitus yhdistyivät uudeksi Opetushallitukseksi vuoden 2017 alussa.[7]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opetushallitus laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet, johtaa ammatillisten tutkintojen perusteiden valmistelua ja määrää tutkinnon perusteet tutkintorakenteeseen kuuluville tutkinnoille. Opetushallitus osallistuu toimialaansa koskevien säädösten valmisteluun ja antaa säädösten toimeenpanoon liittyviä määräyksiä, ohjeita ja suosituksia.
Lisäksi Opetushallitus ylläpitää toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintarekisteriä, järjestää kielitutkintoja, järjestää ja rahoittaa jatkokoulutusta opettajille sekä muulle koulutoimen henkilöstölle ja vastaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta.
Opetushallituksen tehtävänä on tukea suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä mm. toimeenpanemalla kansainvälisyyttä edistäviä ohjelmia ja sopimuksia sekä tuottamalla kansainvälistymiseen liittyvää tietoa.
Virasto koordinoi koulutuksen tietojärjestelmä-, rekisteri- ja tietovarantopalveluja, tuottaa koulutuksen indikaattoreita ja ennakointitietoa, kerää ja tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä sekä kehittää ja tuottaa vähälevikkistä oppimateriaalia.[4]
Opetushallituksen alaisena on kuusi valtionoppilaitosta, joita Opetushallitus tulosohjaa. Oppilaitoksiin kuuluu yleissivistävä erityisoppilaitos, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, kaksi kielikoulua (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu), Helsingin eurooppalainen koulu sekä kaksi ammatillista oppilaitosta (Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Meriturva). Valtion oppilaitosten lisäksi Valtion koulukotikoulu kuuluu Opetushallituksen tulosohjaukseen.[8]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opetushallituksen organisaatio perustuu toiminnan vaikuttavuuteen tähtääviin päätoimintoihin.[9]
- Pääjohtaja ja viestintä: pääjohtaja, johtamisen tuki, viestintä ja controller-toiminto.
- Asiakkuudet ja tieto -päätoiminto kehittää viraston palveluita ja asiakaskokemusta sekä edistää tiedon hyödyntämistä ja digitalisaatiota toimialalla.
- Hallintopalvelut-päätoiminto vastaa viraston sisäisistä hallintopalveluista sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin liittyvistä tehtävistä.
- Kasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon tehtävänä on kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja oppimista. Ruotsinkielinen toiminta kuuluu osaksi päätoimintoa.
- Kansainvälistyminen -päätoiminnon tehtävänä on edistää kansainvälistymistä sekä vastata tulosohjauksen ja -sopimuksen koordinoinnista.
Pääjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Pitkänen (vs.) 1.4.1991–30.4.1991
- Vilho Hirvi 1.5.1991–31.12.1994
- Rauno Jarnila (ma.) 1.1.1995–31.3.1995
- Jukka Sarjala 1.4.1995–31.12.2002
- Heli Kuusi (ma.) 1.1.2003–28.2.2003
- Kirsi Lindroos 1.3.2003–31.12.2007
- Timo Lankinen 1.1.2008–31.12.2011
- Aulis Pitkälä 1.1.2012–15.10.2016
- Olli-Pekka Heinonen 15.10.2016–1.5.2021
- Minna Kelhä 7.6.2021–
Johtokunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioneuvoston nimittämän johtokunnan tehtävinä on:
- osallistua Opetushallituksen toiminnan kehittämiseen
- hyväksyä muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat
- seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä
- ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti merkittävät asiat sekä
- hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus.[10]
Opetushallituksen johtokunta kaudella 3.11.2023–30.9.2027
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johtokunnan puheenjohtaja on kansanedustaja Sofia Vikman. Johtokunnan jäseniä ovat (suluissa varajäsen):
- Kansanedustaja Sofia Vikman, Kansallinen Kokoomus r.p (Kansanedustaja Milla Lahdenperä)
- Johtokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (Kansanedustaja Pia Hiltunen)
- Kansanedustaja Inka Hopsu, Vihreä liitto rp (Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Anssi Lepistö)
- Kansanedustaja Anne Kalmari, Suomen Keskusta r.p. (Kansanedustaja Pekka Aittakumpu)
- Kansanedustaja Minja Koskela, Vasemmistoliitto r.p. (Kansanedustaja Timo Furuholm)
- Kansanedustaja Mikko Ollikainen, Svenska folkpartiet i Finland r.p. (Alumnikoordinaattori Bella Alén)
- Kansanedustaja Jaana Strandman, Perussuomalaiset r.p (Kansanedustaja Juha Mäenpää)
- Johtava asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK (Asiantuntija Mikko Vieltojärvi)
- Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho)
- Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, Suomen Kuntaliitto ry (Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki)
- Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry (Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo)
- Pääsihteeri Eemeli Rajala, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry, 3.11.2023–30.9.2024 (Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen, Suomen Lukiolaisten Liitto ry (SLL), 27.10.2023–30.9.2024 )
- Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen 1.10.2024–30.9.2026, Suomen Lukiolaisten Liitto ry (Edunvalvonnan asiantuntija Suvituuli Lundmark, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, 1.10.2024–30.9.2025 ja pääsihteeri Eemeli Rajala, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry, 1.10.2025–30.9.2026)
- Edunvalvonnan asiantuntija Suvituuli Lundmark, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, 1.10.2026–30.9.2027 (Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen, Suomen Lukiolaisten Liitto ry (SLL), 1.10.2026–30.9.2027)
- Koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry (Eurooppapolitiikan asiantuntija Roosa Veijola, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry)
- Professori Fritjof Sahlström, Helsingin yliopisto (Professori Sonja Kosunen, Itä-Suomen yliopisto)
- Johtaja Taina Vallander, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (Asiantuntija, koulutus ja osaaminen Riina Nousiainen)
Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä Opetushallituksen pääjohtaja sekä viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö ja hänen varajäsenensä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo: O Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.4.2021.
- ↑ a b Opetushallitus Opetushallitus. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ a b Nuorteva, Jussi et al. (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1955–2005, s. 195. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-767-2
- ↑ Opetushallitus - Historia www.oph.fi. Arkistoitu 20.8.2013. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Uusi Opetushallitus aloittaa vuoden alusta - Opetushallituksen ja CIMO:n mediatiedote 30.12.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Opetushallituksen alaiset valtionoppilaitokset | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 8.2.2024.
- ↑ Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 8.2.2024.
- ↑ Opetushallituksen organisaatio ja johtaminen | Opetushallitus www.oph.fi. Viitattu 8.2.2024.