o-Jodoksibentsoehappo
o-Jodoksibentsoehappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 1-hydroksi-1λ5,2-bentsjodoksoli-1,3-dioni-1-hydroksi-1λ3,2-bentsjodoksol-3(1H)-oni-1-oksidi |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C1=CC=C2C(=C1)C(=O)OI2(=O)O[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C7H5IO4 |
Moolimassa | 280,01 g/mol |
Sulamispiste | 233 °C (hajoaa)[2] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
o-Jodoksibentsoehappo eli 2-jodoksibentsoehappo tai IBX (C7H5IO4) on hypervalenttisiin jodiyhdisteisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä ja sen johdannaisia voidaan käyttää orgaanisen kemian synteeseissä mietona ja selektiivisenä hapettimena.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]o-Jodoksibentsoehappo on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen liukenematon veteen ja useisiin orgaanisiin liuottimiin lukuun ottamatta dimetyylisulfoksidia. Yhdiste hajoaa räjähdyksenomaisesti kuumennettaessa sulamispisteeseensä. o-Jodoksibentsoehappo voi räjähtää myös iskun vaikutuksesta, mutta tämä voi johtua myös valmistuksessa jääneistä epäpuhtauksista. Aineen räjähdysherkkyyttä voidaan vähentää lisäämällä stabilisaattoreiksi bentsoehappoa ja isoftaalihappoa.[2][3][4]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]o-Jodoksibentsoehappoa valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1893 hapettamalla o-jodibentsoehappoa kaliumbromaatin avulla rikkihapon läsnä ollessa. Sittemmin hapettimena on käytetty muun muassa klooria ja kaliumpermanganaattia. Näiden reagenssien ongelmana on, että muodostuvan tuotteen joukkoon jää lähtöaineita ja muita epäpuhtauksia, jotka lisäävät o-jodoksibentsoehapon räjähdysherkkyyttä. Tämän vuoksi aineen valmistamiseen käytetään nykyisin hapettimena kaliumperoksimonosulfaattia.[2][3][4]
o-Jodoksibentsoehapon käytettävyyttä hapettimena orgaanisissa synteeseissä vaikeuttaa sen huonoliukoisuus useisiin orgaanisiin liuottimiin ja vasta vuonna 1994 havaittiin sen liukenevan dimetyylisulfoksidiin riittävän suuria määriä. Yhdiste hapettaa primääriset alkoholit aldehydeiksi eikä karboksyylihappoja muodostu ja sekundääriset alkoholit hapettuvat ketoneiksi. Aine on selektiivinen eikä hapeta useita muita mahdollisesti hapettuvia ryhmiä. o-Jodoksibentsoehappo on hyödyllinen reagenssi valmistettaessa α,β-tyydyttymättömiä aldehydejä ja ketoneja aldehydeistä tai ketoneista. Yhdistettä voidaan käyttää myös hapettamaan sulfideja sulfoksideiksi. Lisäksi yhdiste hapettaa naftaleenijohdannaiset orto-kinoneiksi ja yhdistettä voidaan käyttää myös viisiatomisen heterosyklisen renkaan muodostamiseen N-aryyliamideista, karbamaateista, tiokarbamaateista ja ureajohdannaisista. o-Jodoksibentsoehaposta voidaan valmistaa myös polymeereihin sidottuja johdannaisia, jotka on helppo erottaa reaktioseoksesta reaktion jälkeen ja käyttämällä sekundäärisenä hapettimena kaliummonoperoksisulfaattia tarvitaan o-jodoksibentsoehappoa vain katalyyttisiä määriä. Yhdiste reagoi etikkahappoanhydridin kanssa muodostaen Dess–Martin-perjodinaania.[2][3][4] Ainetta voidaan käyttää myös valokuvauskemikaalina ja eräiden lääkeaineiden ja anhydridien pitoisuuden määrittämiseen fotometrisellä titrauksella.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1-Hydroxy-1,2-benziodoxol-3(1H)-one 1-oxide – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ a b c d Philip L. Fuchs: Handbook of reagents for organic synthesis: Catalytic Oxidation Reagents, s. 135-178. John Wiley and Sons, 2013. ISBN 9781118704820 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.9.2015). (englanniksi)
- ↑ a b c Tatsuo Kaiho: Iodine Chemistry and Applications, s. 293-294. John Wiley & Sons, 2014. ISBN 978-1-118-46629-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.9.2015). (englanniksi)
- ↑ a b c Gabriel Tojo,Marcos I. Fernandez: Oxidation of Alcohols to Aldehydes and Ketones, s. 202-205. Springer, 2006. ISBN 9780387257259 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.9.2015). (englanniksi)
- ↑ J. Buckingham: Dictionary of organic compounds, s. 3972. CRC Press, 1996. ISBN 978-0412540905 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.9.2015). (englanniksi)