Nunatsiavut
| Nunatsiavut | |
|---|---|
 Lippu |
|
 Nunatsiavutin sijainti Kanadassa. |
|
| Valtio | Kanada |
| Provinssi | Newfoundland ja Labrador |
| Perustettu | 2005 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus |
hallinnollinen Nain lainsäädännöllinen Hopeldale |
| Pinta-ala | 72 520 km² |
| Väkiluku (2016) | 2 588 |
| Verkkosivu | |
Nunatsiavut on Kanadan Newfoundlandin ja Labradorin provinssissa sijaitseva vuonna 2005 perustettu Labradorin inuitien itsehallinnollinen alue. Sen hallitus vastaa esimerkiksi terveys-, koulutus- ja kulttuuripolitiikasta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nunatsiavut sijaitsee Kanadaan kuuluvan Newfoundlandin ja Labradorin provinssissa. Nimi Nunatsiavut tarkoittaa suomeksi ”kaunis maamme”. Itsehallinnolliseen alueeseen kuuluu 72 520 km² maata ja 44 030 km² merioikeuksia. Inuitit eivät varsinaisesti omista koko aluetta, mutta heillä on siihen käyttöoikeus.[1] Omistettuun alueeseen kuuluu noin 16 000 km² ja käyttöoikeusalueeseen noin 44 000 km².[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset Labradorin inuitit (Labradormiut) polveutuvat niin sanotusta Thulen kulttuurista, jonka edustajat lienevät muuttaneet itään Kanadan arktisilta alueilta 1000-luvun paikkeilla. Labradorininuitiesta tuli eri inuitiryhmistä eteläisimpiä, mutta heillä on kulttuurilliset ja kielelliset siteet pohjoisempiin ryhmiin. Eurooppalaisia alkoi saapua alueelle 1500-luvulta lähtien ja vuonna 1763 Labrador liitettiin Isoon-Britanniaan. Herrnhutilaiset lähetyssaarnaajat perustivat alueelle lähetysasemia siirtomaahallinnon tuella. Toisen maailmansodan jälkeen monet inuiteista muuttivat alueen muutamiin asutuskeskuksiin ja 1950-luvulla väestönsiirtoja teki myös keskushallinto. Muuttoliikkeiden seurauksena pysyvät inuitiyhteisöt katosivat nykyisen Nainin pohjoispuolelta.[2]
Vuonna 1973 Labradorin inuitit perustivat Labradorin inuit-järjestön Labrador Inuit Association eli LIA. Jo vuonna 1977 järjestö teki vaatimuksen Labradorin inuitien omasta autonomisesta alueesta, mutta neuvottelut vaatimusta koskien alkoivat vasta vuonna 1988.[1] Inuitien maa-vaatimukset ratkaistiin vuonna 1997 ja Nunatsiavutin itsehallinnollinen alue perustettiin vuonna 2005.[2]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nunatsiavutin hallitus edustaa oman alueensa asukkaita, sekä muualla Kanadassa asuvia Labradorin inuiteja. Hallintoon kuuluu alueen presidentti, sekä alueen kuntien ja inuit-ryhmien edustajat. Kaikkiaan hallinnon jäseniä on vähintään 16.[1] Nunatsiavutin hallinnollinen pääkaupunki on Nain ja lainsäädännöllinen pääkaupunki Hopeldale. Kolme muuta alueen yhteisöä ovat Rigolet, Makkovik ja Postville.[2] Hallitus vastaa alueen terveys-, koulutus- ja kulttuuripolitiikasta, sekä järjestää alueen paikallisvaalit.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan Nunatsiavutin asukasluku oli 2 588.[3] Heistä inuiteja oli 2 290. 2 185 ilmoitti äidinkielekseen englannin kielen ja 350 henkilöä inuktitutin. Inuktitutia ilmoitti osaavansa kaikkiaan 460 henkilöä.[4] Nykyisin suurin osa alueen inuiteista asuu Nainin, Hopedalen ja Makkovikin asutuskeskuksissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Rani-Henrik Andersson, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki: Intiaanikulttuurien käsikirja : Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa, s. 90-91. Gaudeamus Helsinki University Press, 2013. ISBN 978-952-495-284-2
- ↑ a b c d e Anne-marie Pedersen: Labrador Inuit (Labradormiut) The Canadian Encyclopedia. Viitattu 23.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Census Profile, 2016 Census Division No. 11, Census division [Census division, Newfoundland and Labrador] statcan.gc.ca. Statistics Canada. Viitattu 23.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Aboriginal Population Profile, 2016 Census : Nunatsiavut [Inuit region, Newfoundland and Labrador] statcan.gc.ca. Statistics Canada. Viitattu 23.10.2018. (englanniksi)