Nukke- ja pukumuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nukke- ja pukumuseo oli nukkejen ja muotipukujen historiaan erikoistunut tamperelainen museo. Se sijaitsi alun perin Haiharan kartanossa, mistä se myöhemmin siirtyi Hatanpään kartanoon. Nukke- ja pukumuseon toiminta itsenäisenä museona päättyi 2000-luvulla, mutta sen nukkekokoelmaa on myöhemmin esitelty Museokeskus Vapriikissa (vuosina 2009–2019).[1][2][3][4]

Museon historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haiharan kartanon päärakennus, joka oli aikoinaan pukumuseon käytössä.[5]
Haiharan museosäätiön kokoelmaa Vapriikin Nukkekekkerit-näyttelyssä.

Haiharan nukke- ja pukumuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haiharan kartanon omistaja Gunvor Ekroos (1907–1982) perusti Haiharaan nukkemuseon vuonna 1966. Ekroos oli alkanut kerätä nukkeja 1960-luvun alussa, sen jälkeen kun hän oli saanut ystävältään Amerikan-tuliaisena hopi-intiaanien auringonjumalaa esittävän nuken. Ekroos vieraili nukkemuseoissa, perehtyi aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja avasi ensimmäisen oman nukkenäyttelynsä kartanon vanhaan kanalarakennukseen 14. syyskuuta 1966. Silloin kokoelmaan kuului 300 nukkea.[6][7][8]

Ekroos jatkoi nukkejen keräilyä. 1970-luvun alussa niitä oli jo 1 650; silloin ne saivat uuden tilan entisestä tallirakennuksesta. Vuonna 1972 Ekroos perusti kartanoonsa myös pukumuseon.[7][9]

Ekroosin jälkeen museotoimintaa jatkoi Haiharan museosäätiö.[7] Vuonna 1982 museonjohtajaksi tuli Marketta Franck, jonka ohjauksessa Nukke- ja pukumuseosta kehittyi ammatillisesti hoidettu museo.[2]

Hatanpään kartanon nukke- ja pukumuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukke- ja pukumuseo muutti Hatanpään kartanoon vuonna 1994 ja toimi siellä vuoteen 2006 asti.[2] Vuonna 2004 Haiharan museosäätiö ja Tampereen kaupungin museotoimi sopivat, että Nukke- ja pukumuseon kokoelma siirtyy Tampereen museoiden hoitoon. Kaupunki sitoutui huolehtimaan Nukke- ja pukumuseon toiminnasta ja pitämään esillä säätiön omistamaa kokoelmaa. Säästösyistä museotoimi joutui kuitenkin loppuvuodesta 2006 luopumaan Hatanpään kartanon tiloista. Museokokoelma jäi ilman pysyvää esittelypaikkaa, ja se oli jonkin aikaa varastoituna.[1][10][11][12]

Vapriikin nukkemuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2009 Museokeskus Vapriikissa avattiin nukkemuseo, jonka näyttelytoiminta perustui pääosin Haiharan museosäätiön lelukokoelmaan. Avausnäyttely ”Aika leikkiä” oli esillä vuosina 2009–2016.[3][13] Kesällä 2016 avattiin uusi ”Nukkekekkerit”-näyttely, joka juhlisti Haiharan nukkemuseon 50-vuotista historiaa. Näyttely oli esillä 1.12.2019 asti.[4][6]

2020-luvulla Vapriikki ei ole järjestänyt nukkeaiheisia näyttelyitä.[14][15]

Nukke- ja pukumuseon kokoelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nukke- ja pukumuseon kokoelman omistaa Haiharan museosäätiö, mutta nykyään siitä huolehtii Tampereen kaupungin museopalvelut.[7][16] Kokoelmaan sisältyy noin 5 000 erilaista nukkehahmoa.[6] Pukuja ja tekstiilejä on 1700-luvulta alkaen.[1]

  1. a b c Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 129. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0
  2. a b c Pyysalo, Katri & Jaatinen, Toimi: Marketta Franck muistoissamme. Museokello, 2013, s. 43.
  3. a b Aika leikkiä Tampere: Museokeskus Vapriikki. Viitattu 2.12.2019.
  4. a b Nukkekekkerit Tampere: Museokeskus Vapriikki. Viitattu 2.12.2019.
  5. Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 276. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  6. a b c Vapriikissa vietetään nukkekekkereitä 8.6.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 6.10.2018.
  7. a b c d Pyysalo, Katri: Nukkekekkerit Vapriikissa. Vapaalla, Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti, syksy 2016, s. 21.
  8. Riihonen, Eeva: Kaukajärven tarinoita, s. 39–40. Tampere: Tampereen kaupunki & Kaukajärviseura, 1995. ISBN 951-609-005-2
  9. Riihonen 1995, s. 40.
  10. Kokoelmapoliittinen ohjelma 2009 (PDF) s. 4. Tampere: Tampereen kaupungin museopalvelut / Historialliset museot. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 6.10.2018.
  11. Hatanpään kartanolle etsitään uutta käyttäjää. Pirkkalainen, 13.9.2006, nro 37, s. 10.
  12. Näreikkö, Heikki: Hämeen museo avataan yleisölle vuonna 2010. Vilkku, Tampereen kaupungin henkilöstölehti, 2008, nro 4, s. 17.
  13. Museokeskus Vapriikki kokosi lelunäyttelyn Turun Sanomat. 10.2.2009. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 6.10.2018.
  14. Viihtymistä, oppimista ja yllättymistä Tampere: Museokeskus Vapriikki. Viitattu 14.11.2020.
  15. Arkistoidut näyttelyt Tampere: Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 14.11.2020.
  16. Museopalvelut Päivitetty 24.1.2017. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 14.11.2020.