Ning Hai (1931)
| Ning Hai | |
|---|---|
 Ning Hai |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Harima Dock Company |
| Kölinlasku | 1. tammikuuta 1930 |
| Laskettu vesille | 10. lokakuuta 1931 |
| Palveluskäyttöön | 1. syyskuuta 1932 |
| Loppuvaihe | upotettu 23. syyskuuta 1937 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 2 500 t |
| Pituus | 109,73 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 11,89 m |
| Syväys | 3,96 m |
| Koneteho | 9 500 shp |
| Nopeus | 22,25 solmua |
| Miehistöä | 320 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × 140 mm tykkiä kaksoistorneissa 6 × 76 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × 533 mm torpedoputkea 2 × kellukekonetta |
Ning Hai (kiin. 甯海) oli Kiinan laivaston Ning Hai -luokan kevyt risteilijä toisessa Kiinan-Japanin sodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ning Hai -luokka
Kiinan laivasto tilasi aluksen Japanista Harima Dock Companyltä, missä köli laskettiin 1. tammikuuta 1930. Alus laskettiin vesille 10. lokakuuta 1931 ja valmistui 31. heinäkuuta 1932, jolloin se varustettiin kahdella yksipaikkaisella Aichi AB-3 -kellukekoneella. Alus lähti 24. elokuuta Kuresta ja se saapui kaksi päivää myöhemmin Shanghaihin. Kiinan laivasto otti aluksen palvelukseensa 1. syyskuuta 1932 tehden siitä Kiinan 1. laivaston lippulaivan päällikkönään Shen.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 1933 alus oli huollettavana Hariman telakalla. Se saapui 3. kesäkuuta 1934 Mojiin ja kaksi päivää myöhemmin Jokohamaan mukanaan koulutuslaivueen komentaja kontra-amiraali Wang, joka osallistui amiraali Togo Heihachiron hautajaisiin. Alus lähti 14. kesäkuuta Jokohamasta Hariman telakalle huoltoon, mikä saatiin päätökseen 14. heinäkuuta.[1]
Kiinan-Japanin sodan alettua Kiinan hallitus lähetti aluksen elokuussa 1937 Jangtse-jokea alas Koiniin tukemaan Nankingin puolustajia. Koinissa keisarillisen Japanin laivaston lentotukialus Kagalta nousseet ja maatukikohdista operoineet 2. yhdistetyn laivueen lentokoneet hyökkäsivät 22.-23. syyskuuta useaan kertaan alusta vastaan, jolloin alukseen osui neljä pommia sekä lisäksi lähistölle muutamia. Kuusi Yokosuka B3Y1 -pommikonetta sai 25. syyskuuta kaksi osumaa alukseen, jolloin se upposi matalaan veteen Koinista ylävirtaan.[1]
Keisarillisen Japanin laivastossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japanilaiset valtasivat 5. joulukuuta hylyn, jota yritettiin tuloksetta nostaa huhtikuussa 1938. Nostoyrityksessä sai surmansa kaksi sukeltajaa. Hylky saatiin nostettua 5. toukokuuta ja hinattiin Shanghaihin. Aluksen vauriot korjattiin alustavasti Kiangnanin telakalla, minkä jälkeen se hinattiin Saseboon.[1]
Alus luokiteltiin 11. heinäkuuta rannikkopuolustus- ja koulutusalukseksi, jolloin se nimettiin Mikuraksi. Alus oli majoitusaluksena Sasebossa 1934-1943. Joulukuussa 1943 alus siirrettiin modernisoitavaksi Harimalle.[1]
Alus nimettiin 1. kesäkuuta 1944 Isojimaksi ja se liitettiin 10. kesäkuuta Kuren laivastoalueeseen saattajaksi. Alus liitettiin 20. kesäkuuta Yokosukan vartio-osastoon ja sen päälliköksi tuli 23. kesäkuuta komentajakapteeni Hukuchi Akiji. Muutostyöt saatiin päätökseen 28. kesäkuuta ja aluksen koulutus aloitettiin Japaninmerellä.[1]
Alus saapui 9. heinäkuuta Yokosukan vartio-osastoon ja se lähti saattueen mukana Iwo Jimalle. Alus vältti 26. heinäkuuta tunnistamattoman sukellusveneen laukaiseman torpedon. Seuraavana päivänä alus saapui saattueen mukana Iwo Jimalle, mistä se aloitti paluumatkan 29. heinäkuuta saapuen Yokohamaan 1. elokuuta.[1]
Alus lähti 19. syyskuuta saattueen mukana. Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Shad laukaisi 85 merimailia Hachiji Jimasta neljä Mark 23 -torpedoa, joista kolme osui Isojimaan. Alus upposi, mutta henkilötappiot eivät ole tiedossa lukuun ottamatta päällikön kaatumista. Alus poistettiin alusluettelosta 10. marraskuuta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)