Nijmegenin Radboud-yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nijmegenin Radboud-yliopisto
Radboud Universiteit Nijmegen
lat. Universitatis Radbodianae Noviomagensis
Motto In Dei nomine feliciter
Perustettu 17. lokakuuta 1923
Tyyppi katolinen
Rahoitus yksityinen
Henkilökunta 2915
Opiskelijoita 19 904
Sijainti Nijmegen, Alankomaat

Nijmegenin Radboud-yliopisto (holl. Radboud Universiteit Nijmegen) on Alankomaissa Nijmegenissä sijaitseva yliopisto.

Yliopisto on perustettu vuonna 1923 nimellä Katholieke Universiteit Nijmegen (suom. Nijmegenin katolinen yliopisto). Aluksi siellä oli 27 opettajaa ja 189 opiskelijaa. Oppilaitos sai alkunsa, kun Alankomaiden katolinen yhteisö halusi perustaa oman yliopiston. Alankomaiden katolilaiset olivat tuolloin vähävaraisia, eikä heillä ollut juuri lainkaan edustusta hallinnossa. Yliopiston saamisesta kilpailivat Nijmegenin kanssa tiukasti ’s-Hertogenbosch, Tilburg, Haag ja Maastricht. Toinen maailmansota kohteli yliopistoa ankarasti: Monia merkittäviä edustajia menetettiin. Näihin kuuluivat professorit Robert Regout ja Titus Brandsma, jotka joutuivat Dachaun keskitysleirille. Vuonna 1943 rehtori Hermesdorf kieltäytyi yhteistyöstä saksalaisten kanssa. 22. helmikuuta 1944 yliopisto menetti useita rakennuksiaan pommituksessa. Opetus aloitettiin uudelleen maaliskuussa 1945. Vuonna 1960 opiskelijoita oli 3 000, mutta vuonna 1980 jo 15 000.[1]

1980-luvulta alkaen yliopisto on jatkuvasti pyrkinyt uudistumaan. Yksi maailman voimakkaimmista magneeteista asennettiin sen tiloihin. Vuonna 2004 yliopisto muutti virallisesti nimekseen Radboud Universiteit Nijmegen vuoden 900 tienoilla eläneen katolisen piispan Radboud'n kunniaksi.[1]

Vuonna 2010 Nobelin palkinnon grafeenista saaneet Andre Geim ja Konstantin Novoselov tekivät tutkimuksensa Nijmegenin magneettilaboratoriossa.[2]

Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on yhteydessä St Radboud’n yliopistolliseen lääketieteelliseen keskukseen. Tämä on suuri opetussairaala, joka sijaitsee Heyendaalin kampuksella yliopiston muiden rakennusten joukossa. Suunnitteilla on uusia asuinrakennuksia, urheilukeskus ja useita tieteelliseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Kampus sijaitsee aivan Heyendaalin rautatieaseman vieressä. Yliopistolta on tiheään liikennöitävä bussiyhteys kaupungin keskustan keskusasemalle.lähde?

Tutkijat ja tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistolla on mahdollista suorittaa useita erilaisia bachelor- ja master-tasoisia tutkintoja[3]. Se myös ylläpitää tutkimuslaitoksia, joihin kuuluvat NanoLab Nijmegen, Dondersin tajunnantutkimuskeskus ja Dondersin tajunnan aivokuvannuskeskus. Yliopistosta ovat Alankomaiden tiedeneuvoston myöntämän Spinoza-palkinnon voittaneet Anne Cutler (1999), Henk Barendregt (2002), Peter Hagoort (2005) ja Theo Rasing (2008). Englantilaisen Times Higher Education -lehden vuosina 2004–2009 vuosittain julkaisemalla Times Higher Education – QS World University Rankings -listalla Nijmegenin Radboud-yliopisto arvioitiin vuonna 2009 maailman 220. parhaaksi[4] yliopistoksi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]