Niin kaunis on maa (albumi)
| Niin kaunis on maa Kari Rydman | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1976[2] | |
| Julkaistu | huhtikuussa 1976[1] 1989 (CD) | |
| Formaatti | LP-levy (LRLP 156) C-kasetti (LRC 156) CD-levy (LRCD 156) | |
| Tuottaja(t) | Kari Rydman M. A. Numminen | |
| Tyylilaji | folk, laulelma | |
| Kesto | 40.01 | |
| Levy-yhtiö | Love Records | |
| Levymerkki | Love Records | |
| Listasijoitukset | ||
| Kari Rydmanin muut julkaisut | ||
| Niin kaunis on maa 1976 |
Minun on ikävä sinua 1978 | |
Niin kaunis on maa on säveltäjä Kari Rydmanin huhtikuussa 1976 ilmestynyt debyyttialbumi. Rydman tuotti albumin yhdessä M. A. Nummisen kanssa.
Levy sisältää muutamien suomalaisten runoilijoiden teksteihin perustuvia laulelmia vuosilta 1963–1971, joita Rydman on säveltänyt ja sovittanut. Rydman teki myös sanoituksia useisiin kappaleisiin, joista tunnetuin on vuonna 1971 kirjoitettu ”Niin kaunis on maa”.[4]
Kappalemateriaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Kaunein uni”, josta Anki Lindqvist ja Aulikki Oksanen olivat tehneet omat levytyksensä jo vuonna 1966, on nuoren tytön rakkauslaulu. ”Elämä on kaunis” on Rydmanin mukaan ”runo, joka Larin-Kyöstiltä jäi kirjoittamatta, laulu jota Merikanto ei tehnyt eikä Tapsa Rautavaara laulanut, niinpä minun piti se tehdä vuonna -65”. ”Kanttorin jenkka” on parodia Johann Sebastian Bachin 3. brandenburgilaisen konserton teemasta. Rydman kertoo tehneensä sen erästä illanviettoa varten jo vuonna 1963, mutta kirjailija Hannu Salamaa vastaan Juhannustanssit-romaanin vuoksi nostetun jumalanpilkkaoikeudenkäynnin vuoksi sitä ei uskallettu silloin julkaista.[4] Albumin nimikappaleen ”Niin kaunis on maa” Rydman teki vuonna 1971 suojatiellä kuolleen pienen oppilaansa muistoksi.[5] Tämän nuoremmat koulutoverit ovat mukana laulun kertosäkeen lapsikuorossa.[4] Rydman työskenteli tuolloin musiikinopettajana Helsingin Yhtenäiskoulussa ja halusi aluksi pitää laulun vain koulun sisäisessä käytössä. Kun kappaleen nuotit levisivät monistettuina, Rydman päätti levyttää laulun omalle levylleen.[5] ”Lachrymosa” oli Rydmanin kannanotto Vietnamin sotaan, joka tuli television välityksellä olohuoneisiin niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa.[4]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levy-yhtiö Love Records julkaisi albumin vinyylilevynä ja C-kasettina. Albumista tuli menestys ja se pysyi Suomen albumilistalla yhteensä 92 viikkoa eli lähes kahden vuoden ajan. Levy oli 20 myydyimmän levyn joukossa kesäkuusta 1976 tammikuuhun 1977, jonka jälkeen levy poistui hetkeksi listoilta. Tammikuussa levy ylsi myös Suosikki-lehden TOP 30 -listan sijalle 19.[6] Vuonna 1977 julkaistun uusintapainoksen myötä levy palasi 20 myydyimmän joukkoon syyskuussa 1977 ja pysyi listalla tammikuuhun 1978 saakka. Levy oli vielä maaliskuussa 1978 listan sijalle 14., jonka jälkeen levy ei enää kohonnut 20 myydyimmän joukkoon.[3] Kultalevyrajan levy ylitti vasta vuonna 1982 ja sitä on myyty noin 25 000 kappaletta.[7]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A-puoli
- Abrakadabra – 5.13 (säv. , san. & sov. Kari Rydman)
- Tule kanssani alttarille – 2.27 (säv. & sov. K. Rydman, san. Jussi Kylätasku)
- Niin sinua katson, neiti – 3.49 (säv. & sov. K. Rydman, san. Eino Leino)
- Elämä on kaunis – 3.14 (säv. , san. & sov. K. Rydman)
- Alahall' on allin mieli – 1.21 (säv. & sov. Rydman, san. Larin Paraske)
- Kanttorin jenkka – 1.40 (säv. , san. & sov. K. Rydman)
- B-puoli
- Kaunein uni – 4.17 (säv. , san. & sov. K. Rydman)
- Jäähyväislaulu – 3.01 (säv. & sov. K. Rydman, san. Pertti Nieminen)
- Maaliskuuta – 2.52 (säv. & sov. K. Rydman, san. Aaro Hellaakoski)
- Chaconne – 3.07 (säv. , san. & sov. K. Rydman)
- Purjehdin – 2.07 (säv. & sov. K. Rydman, san. Lasse Heikkilä)
- Lacrymosa – 2.02 (säv. , san. & sov. K. Rydman)
- Niin kaunis on maa – 4.58 (säv. , san & sov. K. Rydman)
Tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Rydman – laulu, piano
- Heikki Sarmanto – piano
- Esa Katajavuori – sähköurut
- Aaro Kurkela ja Kalevi Nyqvist – harmonikat
- Eero Koivistoinen – saksofoni
- Tapio Lehtonen – fagotti
- Erkki Paananen – oboe
- Jörgen Petersen – trumpetti
- Pertti Rasilainen – alttohuilu
- Heikki Laurila – kitarat
- Taisto Wesslin – kitarat (2, 3, 7, 12)[9]
- Matti Bergström – basso (1–4, 6, 7, 10, 12)[10]
- Ilpo Kallio – rummut
- Jussi Pesonen, Tauno Tiikkainen ja Jorma Ylönen – viulut
- Ahti Pilvi – alttoviulu
- Kari Lindstedt – sello
- Jorma Katrama – kontrabasso
Lähde:[8]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Rydman ja M. A. Numminen – tuottajat
- Erkki Hyvönen, Reino Aaltonen ja Kari Hakala – äänitys
- Erkki Hyvönen – miksaus
- Timo Kelaranta / Saftra – levykansi
Lähde:[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rantanen, Miska: Love Records: 1966–1979 – Tarina – Taiteilijat – Tuotanto. Porvoo: Schildts Kustannus Oy, 2005. ISBN 951-50-1528-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rantanen 2005, s. 156.
- ↑ a b Fenno – Suomen äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 (Teoshaku: Niin kaunis on maa) Fenno.musiikkiarkisto.fi. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ a b Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 252, 312–314. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
- ↑ a b c d Rydman, Kari: Niin kaunis on maa (Love Records, 1976) LRCD 156. Kansivihon kommentit Kari Rydman.
- ↑ a b Rantanen 2005, s. 213.
- ↑ Rantanen 2005, s. 113.
- ↑ Kari Rydman – Kulta- ja platinalevyt Ifpi. Musiikkituottajat. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ a b c LP-levyn (LRLP 156) takakannen tiedot.
- ↑ Magomusa: Taisto Wesslin, diskografia, 1976 Suomalaisen musiikin satama: jokaiselle jotakin. 17.12.2018. Viitattu 11.1.2025.
- ↑ Magomusa: Matti Bergström, diskografia, 1976 Suomalaisen musiikin satama: jokaiselle jotakin. 23.6.2021. Viitattu 11.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aulikki Oksanen 1967: Kaunein uni. Ylen Elävä arkisto.
- Päivi Hilska ja kuoro 1984: Niin kaunis on maa. Ylen Elävä arkisto.