Nietospensaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nietospensaat
Deutzia crenata
Deutzia crenata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cornales
Heimo: Hortensiakasvit Hydrangeaceae
Suku: Nietospensaat Deutzia
Thunb.
Katso myös

  Nietospensaat Wikispeciesissä
  Nietospensaat Commonsissa

Deutzia crenatan hedelmiä

Nietospensaat (Deutzia) on hortensiakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Nietospensaat ovat läheistä sukua jasmikkeille (Philadelphus), ja eräät suvun lajit ovat suosittuja koristekasveja.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nietospensaat ovat kesävihantia, tavallisesti pystykasvuisia pensaita, joilla on pyöreät oksat. Oksat ovat tavallisesti onttoja tai hohkaisia. Kuori on ohut ja pitkittäin halkeileva. Silmut ovat 3–7 millimetriä pitkiä, soikeita tai pitkähköjä, joskus nelikulmaisia ja kaikki suunnilleen samankokoisia; silmusuomut ovat teräväkärkisiä. Lehtisuonet ovat V:n muotoisia ja niissä on jälkiä kolmesta lehtisuonikimpusta. Vastakkaiset lehdet ovat lyhytvartisia, soikeita-peitsimäisiä, hammaslaitaisia; hampaat osoittavat lehden kärkeen. Lehden molemmat puolet ovat tähtikarvaisia; korvakkeet puuttuvat.

Nietospensaiden kukkien halkaisija on 1–2,5 senttimetriä. Kukat ovat järjestäytyneet terttu- tai huiskilomaisiin kukintoihin lyhyiden, lehtevien sivuversojen kärkiin; yhdessä kukinnossa on muutamasta 25:een kukkaan. Verhiö on kellomainen ja viisilohkoinen. Viisi kattotiilimäistä tai saranallista terälehteä ovat lastamaisia tai munanmuotoisia, valkoisia-vaaleanpunaisia. 10–15 hedettä ovat terälehtiä lyhyempiä; ponnet ovat naskalimaisia tai soikeita, loppupäässä haaroittuvia. Vartalot eivät ole kasvaneet yhteen. Kehänalainen sikiäin on 3–5-lohkoinen; siemenaiheet ovat poikittaisia. Hedelmä on kota. Lukuisat, 0,5–3 millimetriä pitkät siemenet ovat siivekkäitä.

Nietospensaiden kromosomiluvut ovat n = 13, 26, 39, 52 ja 65.

Nietospensaiden levinneisyysalue on hajanainen ja ulottuu Meksikosta Aasian (mm. Korea, Japani, Taiwan, Filippiinit, Kiina) kautta Himalajalle. Suvun monimuotoisuuskeskus on Kiinassa.

Deutzia gracilis 'Chardonay Pearls'
Deutzia gracilis
Deutzia hookeriana
Deutzia longifolia
Deutzia ningpoensis
Deutzia parviflora
Deutzia pulchra
Deutzia scabra

Suvun kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg vuonna 1781. Tieteellinen sukunimi Deutzia on annettu suvulle hollantilaisen raatimiehen ja Thunbergin tukijan Johann von der Deutzin (1743–1788) kunniaksi.

Sukuun kuuluu kaikkiaan noin 60 lajia, jotka ryhmitellään kolmeen sektioon (Neodeutzia, Mesodeutzia ja Deutzia), kuuteen alasektioon ja kuuteentoista sarjaan. Plantlistin mukaan sukuun kuuluvat seuraavat lajit:

Nietospensaita kasvatetaan usein koristepensaina valkoisten kukkiensa vuoksi. Puutarhakäyttöön on jalostettu useita lajikkeita ja risteymiä, joista osa on kerrannaiskukkaisia. Esimerkiksi sulonietospensas (Deutzia × lemoinei) on lajien Deutzia gracilis ja Deutzia parviflora risteytys, kun taas tarhanietospensas (Deutzia × hybrida) tulee lajeista Deutzia discolor ja Deutzia longifolia. Lajien tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska monet nimellä Deutzia scabra myytävät kasvit kuuluvat tosiasiassa lajiin Deutzia crenata tai sen risteymiin.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Deutzien