Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa

Neuvostoliiton divisioonat jatkosodassa - artikkeli käsittelee taulukkomuotoisena Puna-armeijan Suomen vastaisella rintamalla olleita divisioonia. Suomen valtakunnan alueen pohjois-osan sotatoimien vastuu oli saksalaisilla, joille oli alistettuna muun muassa kaksi suomalaista divisioonaa.

Jatkosodan alkaessa Suomen-vastaiselle rintamalle keskitetyt divisioonat

Jatkosodan alkaessa Puna-armeijan sodanjohdolla oli suomalaisten ja saksalaisten kesä/heinäkuussa 1941 aloittamia hyökkäyksellisiä sotatoimia vastaan käytettävissään alla olevan taulukon mukaisia divisioonia.

Suomalaisilla oli käytettävissään yhteensä 17 jalkaväkidivisioonaa ja lisäksi saksalaisia joukkoja hyökkäsi Suomen valtakunnan alueelta pohjois-Suomesta.

Etelästä lukien neuvostoliittolaiset joukot oli jaettu kolmeen armeijaan:

• 23. Armeija (23.A), jonka rintamavastuu alue oli noin 186 kilometriä Suomenlahdesta suuntautuen koilliseen.
  • Komentajana kenraaliluutnantti Pjotr S. Pšennikov ja joukkoina mm.
    • 50. Armeijakunta (komentaja divisioonankomentaja Filipp Danilovitš Gorelenko)
    • 19. Armeijakunta (komentaja Filipp N. Starikov)
• 7. Armeija, jonka rintamavastuualue oli 552 kilometriä aina Louhi–Kiestinki-linjalle asti.
  • Komentajana kenraaliluutnantti Filipp D. Gorolenko
• 14. Armeija, jonka rintamavastuualue ulottui edellä mainituista paikoista (ne mukaan lukien) Jäämereen.
  • Komentajana kenraaliluutnantti Valerian A. Frolov ja joukkoina mm.
    • 42. Armeijakunta
  • Taistelualueen sotatoimista kantoi vastuun saksalainen sodanjohto.

Taulukossa mainitaan divisioonan perustietojen ohessa myös merkittävimpiä taistelupaikkoja, joissa divisioonan joukot olivat mukana. Reservinä olleiden joukkojen sijaintitiedossa määritellään alue, jossa divisioona sijaitsi sodan alkaessa.

Taulukoissa mainitut divisioonien komentajat olivat niiden komentajina taisteluiden alkaessa. Lukusissa suomalaisjoukkoja vastaan taistelleissa yksiköissä tapahtui komentajavaihdoksia mm. Stavkan ollessa tyytymätön komentajien toimintaan.

Neuvostoliiton divisioonat Suomen rintamilla vuonna 1941
Divisioona	Alistus	Komentaja	Sijainti sodan alussa	Taistelut	Muuta
123.D	23.A/50.AK	ev. Jevgeni J. Tsukanov	Suomenlahti-Rättijärvi	Viipuri
43.D	23.A/50.AK	kenrm. Vladimir Kirpitšnikov	Rättijärvi-Enso	Viipuri
115.D	23.A/19.AK	kenrm Vasili F. Konkov	Käkisalmen alue	Viipuri
142.D	23.A/19.AK	ev. Semjon P. Mikulski	Elisenvaaran alue	Itä-kannas
198.Mt.D	23.A/19.AK	kenrm Vladimir V. Krjukov	res./Hiitola	Itä-kannas
168.D	7.A	ev Andrei L. Bondarev	Sortavalan alue	Sortavala
71.D	7.A	ev Vasili N. Fjodorov	Jänisjärvi->pohjoiseen
237.D	7.A		res./Loimola
54.D	7.A	ev Ilja V. Panin	Uhtua
104.D	14.A/42.AK	ev. Stepan I. Morozov	Salla
122.D	14.A/42.AK	ev. Pjotr S. Ševtšenko	Salla
1.Ps.D	14.A		res/Kantalahti
14.D	14.A		Petsamo
52.D	14.A		Petsamo

Näiden joukkojen lisäksi oli Suomen alueelta tapahtuvaa hyökkäystä torjumassa ainakin kaksi panssariprikaatia Karjalankannaksella.

Vuoden 1941 aikana Suomen-vastaiselle rintamalle keskitettyjä divisioonia

Neuvostoliiton sodanjohdolle selvisi hyvin nopeasti suomalaisten joukkojen hyökkäyksen alkamisen jälkeen, että ne muodostivat monilla alueilla selvän uhan Neuvostoliiton alueellekin tunkeutuessaan. Olihan uhkana mm. Leningradin miehittäminen ja Muurmannin radan katkaisu. Niinpä puna-armeijan johto päätti jo sangen varhaisessa vaiheessa aloittaa joukkojen lisäkeskityksen Suomen vastaiselle rintamalleen. Alla olevassa taulukossa esitellään tärkeimpien tietojen osalta Neuvostoliiton sodanjohdon Suomen vastaiselle rintamalle vuoden 1941 aikana keskittämiä divisioonia.

Neuvostoliiton Suomen vastaiselle rintamalle siirtämät divisioonat v. 1941
Divisioona	Alistus	Komentaja	Rintamalle tulo kk	Taistelut	Muuta
265.D	23.A	kenrm Aleksandr I. Kirzimov	Elokuu	itä-kannas
291.D	23.A		syyskuu	länsi-kannas
3.D	7.A	ev. Zinovi N. Aleksejev	elokuu	Aunus	ilman tykistöä
272.D	7.A	ev. Mitrofan I. Potapov	elokuu	Prääsä
313.D	7.A	kenrm Anton A. Pavlovitš	syyskuu	Petroskoi
37.D	7.A	evl Aleksandr D. Deržavin	syyskuu	Petroskoi	koottu erilaisista joukoista
289.D	7.A/Karjalan rintama	ev. Nikolai A. Tšernuha	lokakuu	Maaselän kannas
263.D	7.A/Karhumäen ryhmä	Fišman	marraskuu
88.D	14.A	kenrm Andrei I. Zelentsov	elokuu	Kiestinki
186.D	14.A		marraskuu	Kiestinki

Vuoden 1944 aikana suomalaisjoukkoja vastassa olleet divisioonat

Leningradin rintaman joukot Karjalan kannaksella

Leningradin rintaman joukkojen osalta tässä artikkelissa joudutaan tyytymään sen joukkojen esittelemiseen suurhyökkäyksen alkaessa. Leningradin rintaman sodanjohdon käskyillä kokonaisia armeijakuntia ja divisioonia siirreltiin ja alistettiin eri armeijoiden ja armeijakuntien välillä lähes kaikenaikaa, joten yksittäisen divisioonan eri alistussuhteiden kirjaaminen ei ole mahdollista.

21.Armeija

Puna-armeijan 21.Armeijan tehtävänä oli aloittaa suurhyökkäys läpimurrolla Valkeasaaren alueella 9. kesäkuuta alkaneessa taistelussa. Murtoalueen leveydeksi oli määritelty 21,7 km:n levyinen rintamanosa Suomenlahdesta alkaen.

Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Dmitri N. Gusev.

Armeijaan kuuluivat mm.

• 109. Armeijakunta
  • komentajana kenraaliluutnantti Ivan P. Alfjorov
• 30. Kaartin Armeijakunta
  • komentajana kenraaliluutnantti Nikolai P. Simonjak
• 97. Armeijakunta
  • komentajana kenraalimajuri Mihail M. Busarov
• lisäksi
  • kaksi panssarirykmenttiä
  • yksi rynnäkkötykkirykmentti

21. Armeijan divisioonat olivat oheisen taulukon mukaiset.

Neuvostoliittolaisen 21.Armeijan joukot vuonna 1944
Divisioona	Alistus	Komentaja	Sijainti	Taistelut	Tappiot	Muuta
109.D	21.A/109.AK	kenrm. Nikolai A.Truškin	Suomenlahti-Retukylä
72.D	21.A/109.AK	kenrm Ilja I. Jastrepov	Rajajoki
286.D	21.A/109.AK	kenrm Mihail D. Grišin	AK:n reservi
45.Ka.D	21.A/30.Ka.AK	kenrm Saveli M. Putilov	Aleksandrovka
63.Ka.D	21.A/30.Ka.AK	kenrm Afanasi F. Štšeglov	Valkeasaari
64.Ka.D	21.A/30.Ka.AK	kenrm Ivan D. Romantsev	AK:n reservi
381.D	21.A/97.AK	kenrm Aleksandr V. Jakušov	Vaskisavotta
358.D	21.A/97.AK	ev. Semjon A. Vrublevski	Vaskisavotta
178.D	21.A/97.AK	kenrm Aleksandr L. Kronik	AK:n reservi

23. Armeija

23. Armeijan tehtävänä oli liittyä 21. Armeijan aloittamaan suurhyökkäykseen ja jatkaa sitä murtoalueesta pohjoiseen ja luoteeseen.

Armeijan komentajana toimi kenraaliluutnantti Aleksandr I. Tšerepanov.

Armeijaan kuuluivat mm.:

• 115. Armeijakunta
• 98. Armeijakunta

Reservijoukot

Suomea vastaan tehtävän suurhyökkäyksen jatkamista varten oli Neuvostoliiton sodanjohto Stavka varannut lisäksi mm. kaksi jalkaväkiarmeijakuntaan, jotka olivat:

• 108. Armeijakunta
• 110. Armeijakunta

Lähteet

• Ari Raunio ja Juri Kilin / WG 2005 : Sodan taisteluja 2 - Jatkosota / ISBN 951-593-927-5