Neu–Laxovan oireyhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neu–Laxovan oireyhtymä on harvinainen, ilmeisesti autosomin kautta peittyvästi periytyvä sairaus. Siihen kuuluu sikiöaikaista kasvuviivettä, epämuodostumia ja poikkeavuuksia aivoissa, munuaisissa, iholla ja sydämessä. Iktyoosi on tyypillistä.

Neu–Laxovan oireyhtymä kuvattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1971, jolloin sairaus todettiin kolmella saman suvun lapsella. Huomattavaa näissä lapsissa oli erittäin pienikokoinen pää.[1]

On yleistä, että Neu–Laxovan oireyhtymä johtaa kuolleena syntymiseen tai ennenaikaiseen kuolemaan jo pian syntymän jälkeen.[2]

Neu-Laxovan oireyhtymä
Babygram kuolleena syntynyt vauva, jolla on Neua-Laxovan oireyhtymä (sama tapaus)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.